EI kertakäyttötekstiileille, KYLLÄ vaatehuollolle
Hurjien pakkasten vuoksi viikonloppu kuluu pääosin säsällä. Innostuin keräilemään erilaisia käsityötyövälineitä käden ulottuville. Jospa niistä
saisi inspiraatiota johonkin muuhun kuin jokapäiväiseen virkkuuseen ja
neulomiseen.
Päädyin käyttämään näistä nyt ensin parsinsientä. Muista sitten myöhemmin lisää. Tunnistatko välineet? Pesussa oli miehen urheilusukat, joissa kantapään kavennuksien kohdalla oli ikävä reikä. Myös omissa lempilapasissa oli reikä peukalossa ja kärkikavennusten nurkassa.
Parsinsienen käyttö on loogista. Parsinsienen tehtävä on pitää korjattava kohta
oikeassa muodossa. Sienen varsi tumpun peukaloon tai hanskan sormiin. Ja
sienen lakki esim. kantapäähän, polveen, kyynärpäähän yms. tasokohtaan.
Näin sen tein sukan kantapäässä apuna parsinsienen lakki. Parsittu pinta on palttinaa eli ns. korinpohjaa.
Parsiminen ei taida enää olla jokanaisen tai -miehen taito. Parsiminen on kuitenkin yksi vaatteiden korjaamisen perusjuttuja. Sukat kuluu kantapäistä, tumput peukaloista ja kämmenistä. Housut haaroista ja konttaavilla lapsilla polvista. Jne. Lisää ikää ja käyttökertoja vaatteille ja vähemmän tekstiilijätettä. Kukkaro kiittää ja luontokin tykkää.
Parsiminen on kyllä usein tylsää ja haastavaakin, jos antaa kulumisen
edetä isoksi reiäksi asti. Harsomainen, mutta vielä kasassa oleva
kantapää on helppo parsia ihan huomaamattomaksi, jos on käytössä samaa
tai samanväristä lankaa kuin vaate tai asuste muuten. Neuletta voi
tällöin parsia silmukoiden mukaan niitä vahvistaen.
Silmukoiden näköistä pintaa saa tosin ihan reiäksi asti hajonneeseen neuleeseenkin, mutta se vaatii vähän enemmän viitseliäisyyttä ja kärsivällisyyttä. Reiän kohdalle pitää ensin laittaa tukilangat, joihin silmukat kiinnittyy.
Näin parsin tumpun reiät apuna parsinsienen varsi peukussa ja lakki kärjessä. Osin silmukoita jäljentäen ja osin palttinaksi pujotellen.
Parsimisesta on hyvät ohjeet esim. Kauneimmat käsityöt kirjasarjan 1 osassa. Uskalsin siitä ottaa valokuvat tähän postaukseen, kun kirja on vuodelta 1975, eikä sitä enää kaupoista uutena saa. Toki sen voi löytyy kirppiksiltä tai antikvariaateista.
Kirjasarjan kolmessa osassa on mainioita ohjeita ja vinkkejä monenlaisiin lanka- ja kangaskäsitöihin. Niitä lukemalla huomaa hyvin, kuinka käsityöohjeiden kirjoittamisessa on tapahtunut muutosta muutaman kymmenen vuoden aikana. Vanhoissa ohjeissa ei kerrota kaikkea ihan samoin juurta jaksain kuin 2000-luvulla. Osa osaamisesta on kuulunut yleissivistykseen, perittyihin äidiltä tyttärelle kulkeneisiin taitoihin.
Olen tyytyväinen tämänpäivän parsimuksiin, vaikka lanka ei ollutkaan samaa saati samanväristä. Etenkin, kun tumpun reikä ja nyt parsimus on piilossa peukun takana. Kannattaa siis miettiä korjauksen näkyvyyttä, kun valitsee se, millä pieteetillä homman tekee.
Alennusmyyntien ja rättihysterian sijaan suosittelen siis katsetta vaatekaappiin.
Mitä voin korjata, mitä muodistaa, uudistaa, kaventaa tai väljentää!
