maanantai 28. tammikuuta 2013

Kuudentuulen myssyt afrikankukista

Seuraava pari syto-myssyjä uunista ulos!

Toinen virkattu syto-myssyparini valmistui - vihdoinkin. Meinasi jo ehtiä kirimään ohi pari neulottua myssyä, kun homma alkoi tämän baskerimallin kanssa välillä jumittamaan. 


 Jos et tiedä, mikä on syto-myssy, niin katso aikaisemmasta postauksestani: Hyvää mieltä monille! Ja jos haluat kattavammin tietoa aiheesta on esimerkiksi Matleenan Lankapirtti-blogi hyvä tiedon lähde sytomyssyihin.


Afrikankukka-palojen virkkaamiseen löytyy runsaasti ohjeita netistä. Siitä huolimatta tässä on nyt minun ohjeeni muiden joukkoon. Luvassa siis paljon kuvia ja pitkä postaus, taas kerran :D

Virkkaa 5 ketjusilmukkaa ja liitä piilosilmukalla renkaaksi.


Virkkaa samalla värillä renkaaseen  2 pylvästä ja 1 ketjusilmukka, toista 6 kertaa. Ensimmäinen pylväs tulee ketjusilmukoista. Sulje piilosilmukalla ja siirry piilosilmukoin ekan ketjusilmukan kohdalle. 


Vaihda väri. Muista päätellä langanpäät samalla, kun virkkaat palat. Siis virkkaa ne aina seuraavan kerroksen sisään. Ei jää hermoja raastavaa päättelyä loppuun.


Virkkaa jokaisen ketjusilmukan kohdalle 2 pylvästä, 1 ketjusilmukka, 2 pylvästä. Toista koko kerrokselle eli kuusi kertaa.


Sulje kerros piilosilmukalla ja siirry piilosilmukoin edellisen kerroksen ketjusilmukan kohdalle. Jatka siis samalla värillä toinen kerros.


Tee jokaiseen ketjusilmukkalenkkiin 7 pylvästä. Ensimmäinen pylväs tulee ketjusilmukoista.


Tee koko kerros eli toista 6 kertaa 7 pylvästä ketjusilmukkaan.


  Vaihda väri ja sulje kerros piilosilmukalla.


Tee kiinteitä silmukoita, pylväsryhmien välissä vie koukku ja lanka kahden kerroksen alta. Näin saat terälehdet aikaiseksi.


Sulje kerros piilosilmukalla. Vaihda väri.


Tee pylväitä jokaiseen kiinteään silmukkaan ja terälehtien keskelle 1 pylväs, 1 ketjusilmukka, 1 pylväs samaan kiinteään silmukkaan.


 Tee kerros valmiiksi. Sulje piilosilmukalla, katkaise lanka ja vedä silmukan läpi.


Afrikankukka on valmis.


Tarvitset 19 palaa yhteen baskerimyssyyn. Ompele palat kiinni toisiinsa. 


Ensi kuusi kukkaa keskuskukan ympärille.

Sitten toinen kerros ympäriinsä eli 12 kukkaa lisää.


Tämän jälkeen ompele kuusi kulmaa.


Sitten on vuorossa baskerimyssyn alareuna. Tässä minulla tulikin punaisessa myssyssä se jumituskohta. Tein nimittäin alareunan ensin samalla yksinkertaisella langalla kuin afrikankukkapalatkin. Siitä versioista jaoin myös ekat kuvat mallista Facebookissa. Sain kehuja, mutta itse olin tyytymätön. 


Niinpä purin alareunan kokonaan ja tein uudelleen kaksinkertaisella langalla. Olisi minun tämä pitänyt tietää vuosikymmenten isoäidinneliökokemuksistani. Eli kun virkattuihin paloihin liittää pylväinä tai kiinteinä silmukoina pintaa, niin sen pitää olla vähän paksummasta tai kaksin kertaisesta langasta tehtyä, jossa pintojen vahvuus vastaa toisiaan.

Seuraava kuvakavalkaadi kertoo siis alareunan tekemisestä. Ota käyttöön kaksinkertainen lanka.

Tee ympäri reunan kerros kiinteillä silmukoilla.


 Tee kerros pylväitä, mutta tee nurkissa kavennukset neulomalla kuusi pylvästä yhteen. Lisäksi pylväsryhmän kaksi keskimmäistä pylvästä ovat pitkiä pylväitä.


Pylväiden kaventaminen menee siis näin:  tee viimeistä vetoa vaille valmiiksi kaksi tavallista pylvästä, kaksi pitkää pylvästä, kaksi tavallista pylvästä. Siis kolme nurkan molemmin puolin.


Vedä kuuden pylvään viimeiset silmukat kerralla läpi...






... ja tee yksi ketjusilmukka ennen kuin jatkat pylväin kohti seuraavaa kulmaa.



Kavennukset nurkissa siis tasoittavat kukkapalojen reunan muotoja. Kuvassa näet, miltä kavenneut nurkat näyttävät.

 

Tee seuraava kerros pylväitä ja puolipylväitä niin, että pylväät asettuvat kulmien väliin ja puolipylväät pidemmälle ulottuvaan kaarevaan kohtaan. Taas saadaan reunan tasoittumista aikaiseksi.


Sitten kerros pylväitä ja kavennuksia kavennettujen kulmien kohdille sekä kaksi jokaisen kaarevan alueen kohdalle. Nämä kavennukset tehdään siis jättämällä yksi edellisen kerroksen silmukka väliin. Tarkkaile alareunan muotoa.


Viimeiseksi virkkaa vielä yksi kerros kiinteitä silmukoita.


Poimi silmukat sukkapuikoille tai lyhyelle pyöröpuikolle.


Kyllä näet oikein, minulla on KnitPron kantikkaat Cubics sukkapuikot. Ihan uudet, sain hyvältä ystävältä. Mahtavat käteen, ehkä pitää päivittää joitakin muitakin puikkoja löhiaikoina. Tosin ei perinteisissäkään minusta mitään vikaa ole.


Neulo joustinneuletta reilut viisi senttiä. Minä tein 2 oikein, 2 nurin joustetta. Joustimessa edelleen kaksinkertainen lanka verrattuna afrikankukkiin. Päättele reuna löyhästi.


Niin langoista en sanonutkaan vielä mitään. Punaisessa myssyssä on samoja lankoja kuin aikaisemman postaukseni viuhkamallisissa syto-myssyissäni. 
 

Sinisen langat ovat jotain tosi vanhaa, 8o-luvun alusta, Wetterhoffilta ostamaani pehmeää ohutta puuvillaa. Sitä käytin kaksinkertaisena jo afrikankukissa ja alareunassa ja joustimessa vahvikkeena oli Bockensin puuvilla-pellavalanka. Myös tämä on vanhaa lankaa, mahtaako olla enää maailmankartalla moisia saatavillakaan.
 

Afrikankukkapalat ovat myssyissäni 8,5 cm leveymmältä kohdaltaan ja siitä tuli minun isoon päähän oikein sopiva myssy, kun tein tuon alareunan uusiksi kaksinkertaisella langalla.



Tässä blogitekstiä kirjoittaessa olen pitänyt myssyjä vuorotellen päässä. Hyvältä tuntuvat. Kannatti vähän purkaa ja tuumailla alareunan kanssa.Taidan tehdä ohuesta alpakkalangasta itselleni tällaisen myssyn keväthangille.


Toivottavasti nämä vähän persoonallisemmat syto-myssyt löytävät käyttäjänsä Kanta-Hämeen keskussairaalasta. Hyvää on mukava tehdä, etenkin kun siitä saa myös itselleen niin hyvän mielen :-)


17.10.2013 päivitys: tällä samalla ohjeella teit itselleni Dropsin alpakkalangasta talvibaskerin: http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2013/02/kukkabaskeri-alpakkalangasta.html



lauantai 26. tammikuuta 2013

Villa Variksenmarja ja Kettuqisma heittivät haasteella

Mahtaako ketään kiinnostaa?

Auts, sekä Villa Variksenmarjan Santra että Kettuqisman Eeva heittivät peräkkäisinä päivinä samalla blogi-haasteella: kerro 11 asiaa itsestäsi, vastaa 11 haastajan kysymykseen, tee 11 kysymystä ja haasta 11 muuta bloggaajaa. Ei auta muu kuin vastata, mutta nyt ei mene ihan noiden ohjeiden mukaan, kun tuli haaste tuplana. Piti ihan hakea voimatulppaaneja kukkakaupasta antamaan energiaa :-)

Keittiön ikkunan ääressä


Ensinnäkään en kerro 2 x 11 asiaa itsestäni, vain yksi 11 satsi saa riittää. Ne tulee tässä:


  1. Minulla on aina kymmenen keskeneräistä käsityötä, joita teen valmiiksi ja aloitan uusia fiilisten mukaan. Kaikki tulee valmiiksi, joskus vaan vuosien viiveellä.
  2. Olen väririippuvainen, tarvitsen paljon vihreää ja oranssia sekä muita voimakkaita ja lämpimiä värejä ympärilleni.
  3. Vain moottoripyörän kyydissä osaan olla värkkäämättä koko ajan jotain (itse en mp:tä aja)
  4. Vanhemmiten tarvitsen koko ajan enemmän hiljaisuutta ja omaa rauhaa sosiaalisen päivätyön vastapainoksi.
  5. Innostun kaikesta uudesta ja haasteellisesta kehittämisestä, minun on helppo päästä ja minut on on helppo saada mukaan kehittämisen flouhun.
  6. Olen sitkeä ja kunnianhimoinen. Jaksan toistaa ja yrittää uudelleen, että pääsen tavoitteeseeni.
  7. Minulle on tärkeää tietää asioiden taustoja ja kokonaiskarttaa - metsän hahmottaminen auttaa ymmärtämään sen puita ja pöheikköjä.
  8. Olen hamsteri - lankoja ja kankaita yms ei vaan voi olla liikaa ja kaikenlaiselle käytetylle voi antaa uuden elämän ja tuunata uudeksi.
  9. Olen intohimoinen mustikoiden kerääjä
  10. Rakastan uimista kylmässä vedessä, avanto on parasta lääkettä moneen.
  11. Kasvatan takapihan kasvimaassa monensorttisia punontapajuja

Tammikuun tulppaanikimppu Oiva Toikan Faunassa

Sitten seuraavaksi vastaukset Villa Variksenmarjan Santran 11 kysymykseen:


Mummolta perimäni messinkinen kinnasneula - mahtava käteen

  1. Mikä on rakkain esineesi? Näitä on paljon - niin itsetehtyjä, perittyjä, saatuja kuin ostettujakin. Tähän nimeän  mummoltani perimäni kinnasneulan. Liitän oikein kuvan mukaan.
  2. Kesäloma: Mökillä vai kaupungissa? Ei puhtaasti kummassakaan, vaan molempia sopivassa suhteessa. Mökin voi korvata vaihteleva maaseutu tai kotipiha ja kaupungit mieluummin pienehköjä kuin suuria.
  3. Viimeisin lukemasi kirja? Jari Tervo: Layla 
  4. Paras uudehko elokuva? Napapiirin sankarit (käyn tosi harvoin elokuvissa)
  5. Mitä teit eilen? Työpäivä kului kirjoitellen: raportti opiskeluhyvinvoinnin hyvistä käytänteistä ja lisäksi julkaisua kolmen AMKin yhteisistä kesäopinnoista. Illalla bloggasin lapikkaista ja neuloin sukkia magic cast on -tekniikalla sekä rapsuttelin kylään tullutta Pablo-villakoiraa.
  6. Lempi vuodenaikasi? Kasvukausi eli keväästä alkusyksyyn
  7. Onko lempivuodenaikasi syntymävuodenaikasi? Kyllä, olen syntynyt toukokuun puolivälissä
  8. Lempiväri? Vihreä, oranssi, violetti, ruskea - vahvat lämpimät värit, ei sininen, musta tai harmaa
  9. Pelkäätkö hämähäkkejä? En pelkää sellaisia pieniä, joihin Suomen luonnossa tai kotona voi törmätä. Ja muita ei ole tullut vastaan.
  10. Lempikäsityöohjeesi? Aina se, mikä on työnalla eli jota just sillä hetkellä suunnittelen, mietin ja lasken. En juurikaan käytä valmiita ohjeita, vain ideoiden lähteenä.
  11. Elämänohjeesi lukijoillesi? Suurimman osan rajoituksista asetamme itse, usein mahdoton on mahdotonta vain oman päämme sisällä.
Voimatulppaani keittiössä
 Ja sitten on vielä vastaamatta Kettuqisman Eevan 11 kysymykseen:
  1. Minkälainen päivä sinulla on tänään ollut? Sopivan leppoisa lauantai, lisäksi löysin etsimäni porrashyllyn tänään kaupasta, joten sisustus asiatkin taas etenee.
  2. Mikä on hienoin käsityö minkä olet koskaan tehnyt? Miltei mahdoton kysymys vastata, omaa työtä on vaikea arvioida. Yksi haasteellisimmista, mutta silti hienosti onnistunut neule, on villapusero, jossa on kymmeniä sävyjä kasvivärjättyjä lankoja yhdistettynä mustaan. Puseron kuviot muodostuvat pintakuvioidusta kirjoneuleesta ja lisäksi pintastruktuuria olen vielä korostanut kaksinkertaisella neuloksella. 80-luvulla tehty, yhä käytössä. Toisaalta tässä olisi voinut kertoa vanhempien mökillä olevista kuultokudos verhoista...
  3. Onko sinulla jotain henkilöä, joka on innoittanut ja lisännyt intoasi käsitöiden tekemiseen? Jos on, kuka? Nuorena tällainen henkilö oli mummoni, minulla on ollut aikanaan myös innostavia ja osaavia opettajia. Nykyisin innoittajani nro 1 on oma tyttäreni, koska käsillä tekeminen on yksi meitä yhdistävä asia.
  4. Mikä on lempi vuodenaikasi? Tämä kysymys olikin jo Sandralla- edelleen vastaan, että kasvukausi, siis keväästä alkusyksyyn.
  5. Mitkä ovat 3 Tärkeintä työvälinettä/ apuvälinettä liittyen käsitöihin? Sakset, mittanauha ja pitkä pinna ;-)
  6. Mikä väri kuvastaa sinua? Vihreä ja oranssi.
  7. Mikä on sinun voimaeläimesi? No marsu tietenkin!
  8. Mikä on taito jonka haluaisit oppia? Kunnon käyttökelpoisen suht tasaisen ja tasakierteisen langan kehrääminen!
  9. Kuinka kauan olet pitänyt blogiasi? Aloitin 1.6.2012 eli kahdeksas kuukausi on vasta menossa ja 1 -vuotissynttärit vielä pitkällä edessäpäin.
  10. Jos saisit päättää, ottaisitko itsellesi 5kg lankoja, 5 kg huovutusvillaa vai 5kg kankaita? Kyllä langat on noista eniten mun juttu - niistä voi neuloa, virkata, kutoa kangaspuissa, kirjoa, tehdä neulakintaita...
  11. Mikä on sinusta kaunein vihannes? Munakoiso.
Nyt on ihan voipunut olo. Kyllä olikin paljon mietittävää. Haasteen mukaan nyt pitäisi vielä tehdä 11 kysymystä ja haastaa niillä 11 uutta bloggaajaa. Nyt kuitenkin sanon, että tämä oli tässä. Itseohjautuen saa kaikki lukijat jatkaa. Siis, jos joku lukijoista haluaa kertoa itsestään omille lukijoilleen 11 asiaa ja lisäksi vastata kysymyksiin, ei sille ole estettä. Kysymyksiksi voit ottaa joko nuo Sandran tai Eevan minulle laittamat kysymykset.
Tulppaanikimppu pajuliinalla
Voimatulppaanit tuli tarpeeseen. Kukkakaupassa näki hyvin, että kevättä kohti ollaan menossa. Tosin vielä ehtii olla pitkään talvea, kuitenkin valo lisääntyy koko ajan. Oli ihan pakko siivota pöydältä kaikki ylimääräiset langat, neulat, lehdet ja puikot pois. Nyt on ruuneberintorttupäiväkahvien ja magic cast on -sukkien aika!
 
Pitkävartiset villasukat tulossa varpaista kantapään kautta polveen.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Lapikkaita 30 vuoden välein

Perinteestä tuotekehitystä tähän päivään

Kutakuinkin tarkkaan kolmekymmentä vuotta sitten valmistuttuani lähdin töiden perässä Ouluun. Kesää vaille vuosi siellä vierähti, ei enempää. Koti ja kumppani Hämeessä varmistivat pikaisen paluun heti, kun oli työtä läheltä tarjolla. Oulun vuodesta jäi kuitenkin paljon mukavia muistoja, myös muutama konkreettinen asia.

Käsityönä tehdyt lapikkaat -83
 
 Näistä tärkein on itse alusta loppuun tehdyt lapikkaat. Osallistuin opiskelijoitteni kanssa iltakurssille, jota piti nuori suutari, joka oli saanut oppinsa omalta isoisältään. Siis mestari -kisälli tyyppisesti. Valitettavasti en enää muista nimeä.

Nahkalapikkaiden kärki päältä

Lapikkaat tehtiin viimeistä saumaa myöten perinteiseen tapaan. Tervanaru tehtiin itse tervaten, pohja kiinnitettiin puunauloin jne, jne... Ihan mieletön projekti. Kylmän pakkastalven mittainen, kun kerran viikossa yksi ilta asian äärellä vietettiin. Nykyisin sitä hommaa jos mitä sanottaisiin downsiftaukseksi, hidastamiseksi.

Nahkalapikkaiden kärki sivulta

Aikanaan käytin lapikkaitani paljonkin. Ja koska nahkapohjat olivat jopa vaarallisen liukkaat, niin laitatin niihin 80-luvulla suutarissa kumipohjat. Siis ihan turvallisuussyistä.

Nahkalapikkaat takaa - kantapään korsteet ja saumat

Sitten tuli lapset. No eihän ne lopettaneet mun lapikkaiden käyttöä. Paitsi välillisesti kuitenkin. Jalan muoto painui vuosien myötä ja kengän koko suureni pari numeroa. Lapikkaani eivät siis yksinkertaisesti mahdu enää jalkaani.

Nahkalapikkaat vuosimallia 1983


Ne ovat nykyisin koristeena. Tosin välillä myös jossain nurkassa unohdettuna.

Vanhat ja uudet lapikkaat kohtaavat


Miksi nyt lapikasjuttua kirjoittelen? No siksi, kun nyt minulla on taas uudet lapikkaat - 2010-luvun lapikkaat, mutta silti edelleen suomalaista käsityötä. jo oli aikakin, 30 -vuotta kulunut nahkalapikkaiden tekemisestä.

2013 vuoden huopalapikkaat ja 1983 nahkalapikkaat kohtaavat

Töysän kenkätehdas on aloittanut 2012 huopalapikkaiden, Arctipsien teon. Niitä saa nyt kuutta eri väriä.  Näitä voi kuolata Arctipsien  facebook-ryhmässä tai ostaa verkkokaupassa.

Aikaa kestävä suomalainen jalkine

Ei, minun eivät ole vihreät vaan oliivinpunaiset. Ihana väri, vaikka ei minulla muutkaan kengät mustia ole.Tyttärelläni on vihreät. Me kuolattiin näitä marraskuusta asti, oli pakko saada. Jo ihan suomalaista käsityötä tukeaksemme.

Ihana jalkaan, kevyt ja lämmin

Kyllä ovat hyvät jalkaan, paremmat kuin huopatossut. Hyvä lesti. Pitävä pohja. Ei hiosta. Kyllä näillä hifistellään tämä ja monta seuraavaa talvea ;-)

Väriterapiaa varpaankärkiä myöten





Pakkaset saa minun puolesta nyt jatkua vaikka Vappuun asti !


Eikun menoksi