maanantai 21. heinäkuuta 2014

Pala palalta uudeksi pöydäksi

Kattaus neljälle -mosaiikkipöytä laatoista ja lautasista


Yksi kesän 2014 isoista projekteista on valmis. Pyöreä mosaiikkipöytä, joka on edennyt palapalalta kesä-heinäkuussa. Pöydässä on mosaiikkia pöytälevyn lisäksi myös jalustassa. Lopputulos miellyttää omaa silmää ja vastaa tavoitteita. Hyvä mieli ja hurjasti uutta energiaa seuraaviin koitoksiin. Kattaus neljälle -pöytä, olkaa hyvä!



Mistä pöytä sai alkunsa?


90-luvulla Valion jäätelötehtaalla Turengissa oli jäätelöbaari, jossa tehtaalla vieraileville ryhmille esiteltiin jäätelönvalmistusta ja tarjoiltiin tuotannossa olevia jätskejä. Enää ei ole Valion jäätelötehdasta. Jäätelöä Turengissa sentään tehdään edelleen, mutta tehdas on Nestlén omistuksessa. Valiojäätelö on muuttunut mm. Pingviinijäätelöksi.


Käytöstä poistettuja jäätelöbaarin kalusteita on kantautunut kotiimme. Ja vähitellen ne ovat saaneet uuden muodon. Naulakko päätyi pajusta punotuksi jalkalampuksi. Entistä naulakkohirvitystä siitä on vaikea tunnistaa. Jalkalampun tekoon voit tutustua täältä eli 9.6.2013 postauksesta.


Pyöreä lasipintainen pöytä on pitkään ollut varastiossa ja ajatuksissa. Tänä kesänä se sai uuden muodon. Edelleen se on pöytä, mutta mosaiikkinen.

Miten pöytäprojekti eteni?

Pöydän ideoiointi käynnistyi niistä materiaaleista, joita mosaiikkivarastoissani oli. Vanhoja lautasia, yksi vuotava maljakko ja muutama värikäs laatta. Ja myös erilaisia lasimosaiikkeja. Laatat ja lasimosaiikit olen hankkimut Mosaiikkimiljööstä.



Suunnittelu lähti keskustasta, joka oli vähän korkeampi kuin lasipinta. Siihen siis ohuempia lasimosia.




Sektori kerrallaan vasaroin palasiksi yhden lautasen / maljakon ja laatan. Paukuttelen materiaalit pienellä vasaralla paloiksi, en siis leikkaa haluttuun muotoon. Muoto on se, mikä paukuttamalla syntyy. Siis yllätyksiä täynnä. Vasaroin sanomalehden välissä, niin ei tarvitse pitää suojalaseja, kun sirut eivät lentele holtittömasti sinne tänne.




Ruskeat lasipallot raamittivat pöytälevyn. Kattaus neljälle oli pöydän työnimi. Ja myös lopullinen.


Reunaan hyödynsin palojen ehjiä reunoja. Värialueet rakentuivat vyöhykkeillä vaaka- ja pystysuuntaan. Värien tasapainoa ja yhteensopivuutta mietin, mutta hain pintaan voimakkaita kontrasteja ja mielenkiintoa. Rakastan rohkeaa värienkäyttöä.

Ensimmäinen sektori eteni näin:

 




Toisena sektorina tein ensimmäisen vastapuolella olevan alueen. Siihen tuli mukaan myös käytössä kulunutta vanhaa Arabiaa:






Kolmanteen sektoriin pääsi mm. vuotava maljakko ja muuta rihkamakeramiikkaa:






Neljäs sektori ei edennyt jäljellä olevilla materiaaleilla, vaan piti tehdä hankintoja. Myyrälautanen ei mitenkään istunut sommitelmaan. SPR:n kirppikseltä löytyi 50 sentin murokulho ja lautanen. Niistä siis palat viimeiseen sektoriin:




Pöydän jalusta tuntui ikävältä uuden pöytäpinnan kanssa. Siispä ladoin siihen kesämaiseman rantakivineen, puroineen, rypsi- ja viljapeltoineen. Sain hyvin hukattua paksuja lautaspaloja pois. oon niin huono heittämään mitään pois.





Viimeisenä liimasin pöytälevyn reunaan pieniä lasimosaneliöitä.



 Saumausta vaille valmis - siis saumaamaan!

Ruskeaa saumauslaastia oli paljon jäljellä edellisistä töistä, mutta se ei oikein tuntunut kuitenkaan tähän pöytään sopivalta sävyltä. Kävin ostamassa graffitinharmaata paikallisesta Värisilmä liikkeestä. Onneksi kävin, sillä samalla sain kauppiaalta ison satsin värikkäitä ja mielenkiintoisia laattoja tuleviin töihin. Tuosta paikallisesta liikkeestä saa aina mahtavan hyvää palvelua. Onneksi on vielä tällainen erikoisliike meidän kylällä.


Saumaus on melkoista levitystä ja hinkkausta. Nuolijalla levitys, sienellä tarkempaa tasoitusta, rätillä kiillotusta ja terällä reunojen puhdistamista. Lopputyö kuin hammaskiven poistamista, luulisin. Saumauslaastia kolmessa vaiheessa: pöytälevyyn, pöytälevyn reunaan ja jalustaan. Kuravellistä kohti tavoitetta eli siistiä pintaa.








Jalustaan oli laastia hankala levittää nuolijalla, joten käytin sormia. Sillä seurauksella, että keskariin tuli viiltohaava. Ainoa työtapaturma tässä projektissa. Hyvällä pesulla ja laastarilla selvisin.



Lopputulos

Moniväristä mosaiikkipintaa jaksaa tuijotella eri suunnista vaikka kuinka kauan. Aina löytyy uutta katseltavaa. Väriterapiaa vähiteleen tummuvaan syksyyn. Ja mukavia muistoja tekemisestä. Ja onnistumisen ilosta.







Mainio pöytä siitä tuli. Pääsee nyt ihan paraatipaikalle. Tykkään. Iso homma. Palkkiona paljon mielihyvää. Niin prosessista kuin lopputuloksesta sekä myös kestävän kehityksen toteutuksesta.

 

 

Ihana aurinkoinen kesä. Nyt siitä pala tallessa tässä pöydässä.


Tässä vielä linkin kahden edellisen kesän mosaiikkiprojekteihini, näyttää projektit kasvavan vuosi vuodelta:
Aurinkoista ja värikästä kesänjatkoa!