sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Ristiin rastiin -matto

Mattokokeilu virkaten

Kun matonkuteiden leikkaus kuuluu joka kesän ohjelmaan ja kun kangaspuilla kutomaan ei ole päässyt muutamaan vuoteen, niin voinet arvata, että kuteita on vähän joka väriä ja materiaalia ja laatikkokaupalla. Pitää kyllä ryhdistäytyä mattohomman kanssa, etenkin kun kahdet kangaspuut löytyy varastosta.

Eilen oli helle, ei jaksanut tehdä mitään paitsi loikoilla aurinkotuolissa. Ja samalla virkata patalappuja. Niitä tein viimekesäisellä mallilla. Tulevia myyjäisiä ja joulua varten varastoon.


Mukava aivojumppaa tuo malli, koko ajan pitää keskittyä, että menee reunat oikein. Ei tule dementiaa, kun näitä vääntää. Niitä tuli eilen puoli tusinaa ja lankoja on kopassa vielä ainakin toiseen samanmoiseen satsiin.


Siinä virkatessa ja yrttiruukun tomaatteja ihaillessa tuli mieleen, että tekniikka olisi käypä myös muuhunkin. Mattoon, jee.


Tänään valitsin kuteita päälimmäisistä kudevaraston laatikoista. Kokeilin ensin toisena froteepyyhkeestä leikattua kudetta, mutta se oli liian paksua ja nukkaavaa. Räsymatoissa froteesta leikattu kude on niin ihanaa, vaikka kangaspuissa kudontavaiheessa nukkaakin kovasti.


Lopulta työstöön pääsi kaupasta ostettu oliivinvihreä trikookude ja vanhasta Nanson yöpaidasta leikattu kerä turkoosin vihreää trikoota. Näistä kuvista monet ovat nyt liian sinisiä ;(


Tosi harvoin ostan valmista kudetta, koska ne on lähes poikkeuksetta liian leveitä/paksuja. Ja väliin myös epätasalaatuisia leveydeltään. Se on ymmärrettävää, kun ovat useimmiten tekstiiliteollisuuden leikkuujätettä. Itse leikkaan kuteet selvästi kapeammaksi, koska siten saa kudottua napakkaa räsymattoa, jossa loimi jää kuten peittoon.


Nytkin siis tuo valmis kude oli paksumpaa kuin itseleikattu. Mutta ei se haitannut, kun valmis oliivinvihreä tuli reunaan ulottuvaksi kuteeksi. 


Tästä tekniikasta blogissani on monta aiempaa postausta:

- Ja sitten jämptimpi seuraavana päivänä eli postaus 26.7.2012
- 11 patalapun setin esittely 12.8.2013
- ja on noista patalapuissa maininta myös jutussa, jossa kerron, kuinka voitin patalappukuvalla matkalaukun Suuresta Käsityölehdestä

Olin ajatellut, että nuo postaukset olisivat jo riittäneet tästä tekniikasta, mutta kun tämä mattokokeilu oli niin kovin onnistunut ja innostava. Pakko jakaa!


Taas ja edelleen reunojen ja värinvaihtojen kanssa pitää olla tosi tarkkana. Ohjeita en tähän enää kirjoita, kun ne löytyy noista vanhoista kahdesta ekasta kirjoituksesta sanoin ja kuvin.







Pari kertaa jouduin purkamaan, kun innoissani olin paahtanut eteenpäin pienin epätäsmällisyyksin. Omassa työssä sellaista on sentään tosi vaikeaa hyväksyä. Parempi purkaa heti, kun jää kuitenkin vaivaamaan ;-)


Lisäperustelu ekan aloituksen purkamiseen oli se, että vähän kavensin mattoa. Hyvä, että kavensin, nyt kuteet riittivät ihan sopusuhtaisen kokoiseen vessanmattoon. Mitat kuin pöytätabletilla 34 x 45 cm. Vähän kyllä tuollainen postimerkin kokoinen mattonen.


Mutta nyt on tiedossa, että tekniikka toimii. Seuraavan version teen, leikatusta / revitystä puuvillakangaskuteesta. Tai niin, että toinen kude trikoota ja toinen kudottua kangasta, molemmat itseleikattuja, että saan uhuempaa ja kevyempää mattoa.


Kympin virkkuukoukku oli tähän hyvä ja virkatessa tietenkin lapsen-lusikka-ote, niin ranteet kestää paremmin vääntämistä. Tämä postimerkki painaa noin 700 grammaa eli neliöön tällaista mattoa menee yli 4 kiloa trikookudetta. Raskas on.



Isommat matot ovat jo mielessä. Saa nähdä, koska ehtii. Mistä vois ostaa lisää aikaa? Voishan tämä kokeilu olla koiran loikoilumattokin? Mutta ainakin tänään viikonloppuvieras katsoi paremmaksi kiertää kaukaa.
 

Miten muuten kävikään niin, että kudeväreiksi valikoitui tänään värit, jotka sointuivan virkkaajan mekkoon ja varpaankynsiin ;-) Oikeesti ihan sattumaa!


Mutta värillhän on aina väliä! Ja tämän tekniikan / mallin nimi on nyt Ristiin rastiin -virkkaus.


Niin ja hei, muistathan kässäpussinäyttelyn! Ilmoittautumisaikaa 4.8. asti!


perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kahteen kertaan tuunattuna....

...Ikeakin käy

Kun Ikea tuli Suomeen, sen myymäläkonsepti kiinnosti kovastikin. Houkutuksia tuli kannettuna kotiinkin, mutta vähitellen monet niistä ovat muuttuneet kirppiksen kautta takaisin euroiksi.

Ikean Melodi-lamppu

 Kahteen kertaan tuunattu lamppu on alkuaan Ikean tuote. Melodi - kattovalaisin, halkaisija 38 cm.



Tytär tuunasi sen serveteillä ja decoupage-lakalla valkoisesta lampusta vihreäksi. Useimmiten servettikoristelua tehdään leikkaamalla servetistä kuvioita ja liimaamalla niitä taustalle. Tässä on käytetty yksivärisiä servettejä ja kuviot tulee siitä, kun paperikerrokset ovat kaksinkertaisena. Mielenkiintoinen toteutus. Tykkään, etenkin, kun itse teen helposti aina symmetrisiä toteutuksia.



Muuton yhteydessä lampulle ei ollut enää sijaa hänen uudessa kodissa. Se siis muutti vanhempien kotiin, ainakin toistaiseksi. Vihreähän meille kelpaa hyvin, joten tervetuloa.




Reuna kuitenkin vähän mietitytti. Siitä siis puuttui tuo pitsi.

Kesämekon tuunausta suunnitellessani katselin Villiä virkkausta - kirjasta kolmioita, mutta päädyin kuitenkin mekossa neliön käyttöön. Villiä virkkausta kirjan tiedot on tuolla kesämekkoboggauksessa.

Kärhö <3
Koskaan en ole kolmioita virkkaillut, joten ne jäivät kaivelemaan mieltä. Kun lampun tuunaaminen tuli kesätyölistalla vastaan, oli kolmiot must. Samaan aikaan telkkarista on mennyt ihana sarja "Lomamatkalla 70-luvulla" ja tuolle vuosikymmenelle kuului paikkakuntaviirit. Ne oli myös kolmioita. Vaihtoehtoisesti olisin voinut tehdä jonkin reunapitsin, mutta sainhan sen koottua myös noista kolmioista.

Kährö <3
Ei kun tutustumaan virkattuihin kolmioihin. Ekan virkkuun jälkeen päätin, että samasta mallista tulee aina myös toinen versio, jossa värit päinvastoin. Minulla oli käytössä kerrattua Bockensin pellavalankaa ja siitä kahta vihreän värisävyä.

Kaikki 20 palaa
Valitsin ensin vain kolme kolmiota, mutta virkkuun edetessä otin parin valmistuttua aina uuden mallin työnalle. Vähän muikkasin mallien värijärjestystä ja kaikkiin tein viimeiselle kerrokselle kulmiin pienet nirkot.

1. kolmiopari (kirjan kuvio 81, s. 122)
2. kolmiopari (kirjan kuvio 70, s. 109)
3. kolmiopari (kirjan kuvio 56, s. 96)

Lampun reunan ympärysmitta on 120 cm, ja siihen tarvitsin ekan mittauksen mukaan 20 kolmiota. Lopulta minulla oli 10 erilaista kolmiota. Tai oikeesti 9 erilaista, kun yhdestä tein värijärjestystä muuttaen kaksi erilaista versiota. Ja lopulta 18 kolmiota riitti just sopivasti ympärykseen. Jäi siis 2 kolmiota yli varastoon tulevia työstöjä varten.

4. kolmiopari (kirjan kuvio 82, s. 123)
5. kolmiopari = sama kuin 4. mutta eri värijärjestys (kirjan kuvio 82, s. 123)
6. kolmiopari (kirjan kuvio 59, s. 99 mukaellen)
7. kolmiopari = jäi lopulta yli eli käyttämättä (kuvio 87, s. 128 mukaellen)
8. kolmiopari (kirjan kuvio 78, s. 118 mukaellen)
9. kolmiopari (kirjan kuvio 62, s. 102)
Lopulta viimeksi valittu kolmio (kolmiopari 10) olikin yksi lemppareista. Sen ideaa pitää kyllä jatkokehitellä ja käyttää myös jossain muussa virkkuutuotteessa. Idea on noissa kulmissa, joissa vikalla kerroksella pitkät ketjusilmukkalenkit virkataan silmukoiksi. Hauska idea.

10. kolmiopari (kirjan kuvio 60, s. 100 mukaellen)
Pylväillä kolmiot järjestyksen sommittelun jälkeen yhteen pötköksi ja renkaaksi. Palat vuorotellen tummempaan ja vaaleampaan vihreään päätyen.

Välillä kesäyönä tunnelmoiden
Kaikki 18 palaa pötkössä ja ympyränä
Ja toisella kerroksella kevennystä reunaan. Yksi pylväs, 1 kjs, 1 pylväs, 3 kjs:n nirkko -toistuu. Seuraavissa kuvissa palat pötkössä 3 palaa/kuva viimeistelyn ja höyrytyksen jälkeen.

Lampun kolmiot
Lampun kolmiot
Lampun kolmiot
Lampun kolmiot
Lampun kolmiot
Lampun kolmiot

Kaksi puoleinen teippi lampunvarjostimen reunaan.


Ja virkattu kolmiorengas kiinni lampun reunaan.

Tähän pitsi kiinni
Mitta on sopiva

Dadaa - lamppu valmis
 Ja lamppu kattoon, kun asentaja ehtii ;-)


Tuunaus ja toinen, niin Ikeakin pelittää mun väri-, muoto- ja tyylimaailmassa  ;-)


Kuvaukset pihalla, mutta sijoituspaikka sisällä. Joko keittiöön tai takkahuoneeseen.

 
Ja ne kaksi ylimääräistä kolmiota lähtivät tänään nuorison mukana kohti Joensuuta ja Ilosaarirokkia ja sinne tehtävää neulegraffitia. Yhdessä muutaman isoäidinneliön kanssa ;-) Perästä kuuluu!


PS. Muistathan ilmoittaa kässäpussisi näyttelyyn! Aikaa on vielä runsaasti. Ilmoittautumisia on alkanut tulemaan!