lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden vaihteen blinit


Vanhan vuoden päätteeksi!


Blinit ovat ihania. 


Voisin syödä useamminkin kuin vain vuodenvaihtuessa.


Mutta ehkä ihanuus säilyykin riittävän harvan syklin ansioista, tahtia hidastaen?


Monivärisiä ja -makuisia päällisiä. 


Eri värejä yhdessä tai erikseen.


Herkkukurkkua, smetanaa, hunajaa, punasipulia, mätiä....


Silmille, vatsalle, sydämelle ja sielulle.


Virkkasin blineiksi ihanaa moniväristä Noron villalankaa.


Katoin lautasille ja nautin hyvässä seurassa.


Kuohuvaa ja kuplivaa kyytipojaksi.


Annoin inspiraation viedä ja sisäisen tulen palaa.


Mietin oikeita suuntia. Mille polulle lähtisin?


Tuunasin edelleen neliöiksi.


Ihanaa kun elämässä on sävyjä ja muotoja.


Blineihin sain inspiraation käyttämättä jääneen lenkkihuivin purkamisesta. 
Vanhaa pois, uutta tilalle!


Toivon postiivisia, energisiä ja rakkautta täynnä olevia sävyjä 
sekä oikeiden polkujen valintoja meille kaikille vuodelle 2017!

maanantai 5. joulukuuta 2016

Monenlaista valoa

Valoa kierrättäen ja verkottuen!


Syksyn ja talven pimeys syö ihmistä. Väliin tulee pieniä pilkahduksia valosta lumen, pakkasen tai aurinkoisten päivien ansiosta. Mutta hetkellisesti. Nytkin sää on kelannut pakkasesta ja lumesta, suojakeliin ja jääkaljamiin tienpintoihin. Väliin paistaa lyhyen päivän matala aurinko ja sitten sataa räntää. Ei pimeyteen totu edes kymmenien vuosien aikana.



Jotain voin onneksi tehdä valon eteen itsekin. Toki. Paljonkin. Positiivisuudella ja mukavien asioiden avulla valoa riittää kiireiseen arkeenkin. Väliin on lisävalo tarpeen. Onneksi led -valoja löytyy kaupoista joka makuun. Ja jos ei löydy, voi tuunata valot mieleisekseen.


Tein visuaalista silmääni miellyttävää valoa konkreettisesti valojen avulla. Led-lamppujen koristukseksi leikkasin munakennoista kukkia. Yhdestä munakotelosta saa 4 kukkaa. Loput kennoista päätyy steariinikäsittelyn kautta sytykkeisiin. Käyttämieni munien koteloissa oli valmiiksi reiät lamppuja varten.




Lamput paikalleen, töpseli seinään ja kukat valaisemaan. Kuinkakohan monta kukkavalonauhaa on liikaa? Mikä on sopiva määrä yhteen kotiin, jos ei halua valotalo -mainetta. Yksi sellainen riittää tähän kuntaan.



Ajattelin ensin värittää kukat vesiväreillä, mutta nyt luonnonvalkoinen tuntuu ihan hyvältä. Ehkä pääsiäiseksi keltaiseksi? Vai voiko enää silloin polttaa jouluvaloiksi alunperin tehtyjä kukkavaloja?


Ai niin, postauksen nimi on monenlaista valoa! Laajennetaan siis valon käsitettä. Ensin valoa munakennojen ja led-valojen avulla. Sitten valoa verkottumalla.


Osallistuin viime viikolla Rouva Sanan ja Tuias keramiikan toteuttamaan iltaan Viisi vinkkiä luovuudesta kirjoittajille ja bloggaajille. Koolla oli kymmenen suurelta osin toisilleen tuntematonta erilaisista elämäntilanteista olevaa naista. Tavalla tai toisella meitä yhdisti kirjoittaminen. Myös valokuvaaminen. Myös luovuus, halu jakaa ja kehittyä, kauniiden ja visuaalisten asioiden etsiminen, oman polun löytäminen ja kulkeminen.

Kirjoittamisen vinkit olivat toisaalta tuttuja, muta toisaalta juuri niitä asioita, jotka aika ajoin kaipaavat aktiivista miettimistä ja työstämistä. Vähän sama kuin terveellinen ruokavalio, hyvät elämäntavat sekä itsestä ja läheisistä huolehtiminen. Tuppaavat kiireessä unohtumaan.


Minulle ilta antoi valoa ja energiaa sekä monta uutta tuttavuutta tärkeiden asioiden verkostoihin. Jo nyt vajaassa viikossa uudet tutustumiset ovat antaneet uusia näkökulmia omaan arkityöhön, harrastuksiin, kuvaamiseen, tekemiseen sekä kirjoittamiseen. Kiitos Minna, Tuija ja kaikki iltaan osallistuneet ainutlaatuiset naiset!

Valon ja verkostojen kanssa kohti Suomen 99 synttäripäivää! Hyvää itsenäisyyspäivää myös sinulle!


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Hypnoosi -jakku

Jakku virkaten ja neuloen


Maaliskuussa 2014 spiraalit pyörivät päässäni niin etten päässyt niistä eroon kuin virkkaamalla ne ruuduiksi. Miksi, siitä voit lukea tämän postauksen lopusta. Ja jos spiraalit alkavat koukuttamaan myös sinua, löytyy tuolta lopusta myös linkki spiraaliruutujen virkkausohjeisiin.


Virkkailin spiraaliruutuja ensin paksummasta Huopasesta ja sitten tämän postauksen Hypnoosi -jakun ohuemmasta Hjerte Fine Highland Wool -villalangasta. 


Ensimmäinen ajatus oli tehdä niistä nuttu tai paita, jossa spiraalit kulkevat kaarrokeosan alareunassa rajaamassa hihat ja helman miehustan yläosasta. Sommittelu ei oikein ottanut sujuakseen ja niin tein spiraalineliöitä lisää. Sommittelin niitä kaikkiin mahdollisiin neulepuseron tai -jakun paikkoihin.


Sitten hahmottui paikaksi helma. Koska neliöt tulevat helposti vähän toiseen suuntaan leviäviksi, ne asettuivat luontevasti jakun helmaan. Seuraavana tulivat hihansuut, niihin myös virkatut spiraalineliöt, neljä kumpaankin hihaan. Spiraalit vaativat myös hihoihin riittävästi pituutta, että näyttivät luontevilta.


Tuumatessa jakun mallia syntyi aina lisää neliöitä. Ja samalla tarve sijoittaa ne jakkuun. Kaulukseen spiraalineliöt päätyivät melko suunnitellusti. Jossain vaiheessa ajattelin eteen vetoketjua, mutta hylkäsin ajatuksen tyyliin sopimattomana. Eteen piti myös saada lisää leveyttä neulottujen etukappaleiden lisäksi. Lisäsin siis yhden spiraaliruuturivin eteen. 


Kaikki reunat on virkattu rapuvirkkauksessa. Siis hihansuut, helma, etureunat ja kauluksen reuna. Jakku on kiinnitetty neppareilla. Puen varmaankin kuitenkin useimmiten kuin puseron eli neppareita avaamatta. Jakun malli ei mielestäni oikein toimi "takki auki" -tyylillä. 


Hihojen istutukseen en ole täysin tyytyväinen. Hihojen pyöriöissä ja miehustassa on vähän liikaa väljyyttä, mutta ajattelin yrittää elää asian kanssa. Jos tasapaino jakun ja minun välillä ontuu, teen modifiointia.


Olen tehnyt jakkua nyt noin 2 vuotta ja 8 kuukautta. Pitkä projekti, jossa on ollut parhaimmillaan puolen vuoden taukoja. Miehustan vihreä värikin loppui jo puolivälissä kesken. Tein hetken jakun yläosaa viininpunaisella, mutta totesin sen toimimattomaksi ja purin pois. Onneksi löysin Lankamaailmasta lisää saman värjäyserän vihreää. Lanka on Hjerte Garnin Hjerte Fine Highland Wool. 100% villaa, 40 gramman kerillä (180 m/kerä). Lanka on huopuvaa, joten jakkua pitää huoltaa hellästi - tuuletellen. 


Mistä tämä spiraalipakkomielle sitten sai alkunsa? Talvella 2014 osallistuin innoissani Villein pipo -kilpailuun. Omasta mielestäni Mailmanmatkaajan spiraalit pipo oli loistava idea. Pipo ei kuitenkaan pärjännyt kisassa, mutta monta postausta tein aiheesta tänne blogiini. Tein myös kuvallisen ohjeen spiraalineliön virkkaamisesta. Ohje löytyy täältä 

http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2014/03/virkkaa-spiraalinelio-tai-kaksi.html


Tuosta linkin postauksesta löytyy myös linkki varsinaiseen pipopostaukseen ja myös linkki sanalliseen pipon PDF-ohjeeseen.


Tämän postauksen jakkuun ei ole olemassa ohjetta. Jakku syntyi sitä mukaa kuin sen valmistus eteni viimeisten yli 2,5 vuoden aikana. Aina välillä mieli ja ajatuksen suunta muuttuivat ja muuttivat jakun mallia.


Joskus asiat vaan vaativat aikaa - lepoaikaa, tuumaamisaikaa, suunnitteluaikaa, tekemisaikaa, purkamisaikaa, sovitusaikaa, korjaamisaikaa ja sopeutumisaikaa. Sellaista elämä on.







sunnuntai 20. marraskuuta 2016

THE isoäidinneliö

Oman isoäidin virkkaama malli


Sateisen ja pimeän marraskuisen sunnuntain piristykseksi jaan sinulle ohjeen oman mummoni virkkaamaan isoäidinneliöön. Ainakin minua piristi uuden ohjeen tekeminen. Ja jakaminen muidenkin käyttöön lisää vaan energiaa. Toivottavasti postaus piristää myös muita virkkaajia!



Sain loppukesällä mummoni vuosikymmeniä sitten virkkaaman peiton itselleni. Ihanan värikäs ja erityisen hienoa on tuo epäsymmetrisen tasapainoinen sommitelma. Ja kuinka ilman reunaa yhdistävää väriäkin eriväriset palat sopivat mainiosti yhteen. Malli poikkeaa siitä kaikkein perinteisimmästä virkatusta isoäidinneliöstä.


Vähän muokkasin tuota mallia tähän, kun siinä oli pieni omaa silmääni häiritsevä epäsymmetrisyys. 


Lopputulos on kuitenkin sama. Ruudussa on neljä kerrosta. Mummo on liittänyt palat yhteen ommellen. 



Virkkasin neliöitä Nalle- ja Maija -lankojen jämistä koukulla nro 3. Ruutujen koko näillä langoilla on  noin 8 x 8 senttiä. Kuvausilma eilen oli vähän erilainen kuin elokuussa mummon peittoa kuvatessani. Myös minun palojen väritys on aika lailla murretumpi kuin mummolla.




Oman isoäidin isoäidinneliön virkkausohje



Tee aloitussilmukka ja 6 kjs (ketjusilmukkaa) ja sulje piilosilmukalla renkaaksi. Vaihtoehtoisesti voit käyttää kiristettävää aloitussilmukkaa 1. kerroksen pohjaksi.


1. Kerros

Virkkaa aloitusrenkaaseen 3 kjs, 3 p (pylvästä), 3 kjs, 4 p, 3 kjs, 4 p, 3 kjs, 4 p, 3 kjs. Eli 4 pylvästä / kylki ja kulmiin 3 kjs. Sulje kerros piilosilmukalla.


2. Kerros

Vaihda väriä, kiinnitä uusi väri piilosilmukalla kahden edellisen kerroksen pylvään väliin. 


Tee 3 kjs, virkkaa 1 p seuraavien kahden edellisen kerroksen pylvään väliin. Kulma: virkkaa ketjusilmukkalenkkiin 3 p, 3 kjs, 3 p. Tee seuraavaan kylkeen 1 p jokaiseen edellisen kerroksen kolmeen pylvään väliin. Toista kulma ja kyljen 3 p kerroksen loppuun asti. Sulje kerros piilosilmukalla vaihtaen samalla seuraavan kerroksen väri käyttöön.



3. Kerros

Virkkaa 5 kjs (=1 p + 2 välikjs), 1pylväs väliin ennen edellisen kerroksen kulman pylväitä, 2 kjs. Virkkaa kulma kuten edellisellä kierroksella eli 3 p, 3 kjs, 3 p. 2 Kulman jälkeen virkkaa kylkeen 2 kjs, 1 p, 2 kjs, 1 p, 2 kjs. Toista kulma ja kylki kerroksen loppuun asti. Sulje kerros piilosilmukalla vaihtaen samalla seuraavan kerroksen väri käyttöön.





4. Kerros

Virkkaa 3 kjs (=1 p edellisen kerroksen pylvään päälle), 2 p ketjusilmukkakaareen, 1 p pylvään päälle, 2 p  ketjusilmukkakaareen,  1 p kahteen seuraavaan edellisen kerroksen pylvään väliin. Virkkaa kulma kuten kahdella edellisellä kierroksella. Seuraava kylki 12 p kuten edellä eli pylväsryhmien väliin, ketjusilmukkakaariin ja yksittäisten pylväiden väliin. Toista kulmaa ja kylkeä kerros loppuun asti. Sulje kerros piilosilmukalla. Neliö on valmis.



Päättele loppulanka. Muut langat on hyvä päätellä jo virkatessa aina samantien virkkauksessa sisään piiloon. Virkkaa neliöitä niin paljon kuin tarvitset tai huvittaa tai ihan miten vaan mopo lähtee käsistä. Virkatuille neiliöille on miljoonia käyttökohteita, joten niitä ei voi koskaan olla liikaa, eivätkä ne koskaan mene hukkaan.


Viimeistele neliöt kostuttamalla hyvin ja pingottamalla muotoonsa. Anna kuivua. Vaihtoehtoisesti voit höyryttää neliöt muotoonsa, mutta varo langan lytistämistä eli ei liian kovakouraista käsittelyä villalle kuumalla. Käytä aina silitysliinaa raudan ja työn välissä.


Valitse sopiva tai mieluinen tapa liittää palat yhteen. Virkkaamalla kiinteitä silmukoita liittäen  on mielestäni hyvä käyttää vähän ohuempaa lankaa kuin ruutujen lanka, jos neliöt tulevat vaatteeseen. Ommellen saa pehmeämmän ja notkeammat sauman. Peitteeseen virkkaamalla liittäminen samalla langalla sopii hyvin. Vaihtoehtoja ja mielipiteitä on useita.


Minä varmaankin virkkaan nämä palani yhteen vähän ohuemmalla langalla. Tosin on vielä vähän epäselvää, mitä näistä paloistani teen. Jonkinlainen helma- ja/tai liivihameen edusta näkyy hämärästi verkkokalvolla. Kenties siis asu jouluun. Jää nähtäväksi.


Toivottavasti minun oman isoäidin peiton neliömalli tulee mahdollisimman monelle käyttöön. Ihania virkkaushetkiä sinulle lukijani!