Kässäpussi monella monessa mukana!
Tervetuloa Käsityöpussinäyttelyyn!
(päivitetty 17.10.2013)
Näyttelyn käsityöpussit on tehty käsityötunneilla kansa- tai peruskoulussa. Vanhin pussi on 1930-luvulta ja nuorimmat 2000-vuosituhannen vaihteesta. Näyttelyssä on yhteensä kaksikymmentäyksi käsityöpussia ja niistä kaksi on miesten tekemiä. Kahdesta käsityöpussista muodostuu myös vuosikymmeniä kestänyt ja edelleen jatkuva rakkaustarina <3 Ihanaa!
(päivitetty 17.10.2013)
Näyttelyn käsityöpussit on tehty käsityötunneilla kansa- tai peruskoulussa. Vanhin pussi on 1930-luvulta ja nuorimmat 2000-vuosituhannen vaihteesta. Näyttelyssä on yhteensä kaksikymmentäyksi käsityöpussia ja niistä kaksi on miesten tekemiä. Kahdesta käsityöpussista muodostuu myös vuosikymmeniä kestänyt ja edelleen jatkuva rakkaustarina <3 Ihanaa!
Koulukäsityötä on tutkittu väitöskirjoja myöten. Otan tähän esimerkiksi Päivi Marjasen väitöskirjan vuodelta 2012 ”Koulukäsityö vuosina 1866–2003. Kodin hyvinvointiin kasvattavista tavoitteista kohti elämänhallinnan taitoja." Tässä väitöskirjatutkimuksessa koulukäsityö lukitellaan kansakoululaitoksen syntymisestä 2000-luvulle seuraaviin vaiheisiin:
- Koulukäsityö kodin hyvinvointiin kasvattamassa (1866–1911)
- Koulukäsityö kansalaisyhteiskuntaan kasvattamassa (1912–1945)
- Koulukäsityö itsenäisiä ja ahkeria naiskansalaisia kasvattamassa (1946–1969)
- Sukupuolettomaksi oppiaineeksi pyrkivä tekstiilityö (1970–1993)
- Kohti yhteistä käsityötä? (1994–2003)
Tässä näyttelyssä on siis käsityöpusseja kaikilta muilta Marjasen luokittelun ajanjaksoilta paitsi ensimmäiseltä (1866-1911). Monenlaisia ajatuksia herättää se, että näyttelyn miesten tekemät käsityöpussit eivät ole lähihistoriasta, jossa kuitenkin koulukäsityössä on tavoiteltu sukupuolineutraaliutta ja yhtenäistä käsityötä. Miesten tekemät kässäpussit ovat tämän näyttelyn vanhimmat!
Näyttely etenee ajallisesti gronologisessa järjestyksessä nuorimmista vanhimpiin käsityöpusseihin vuosikymmenten tarkkuudella. Osa muisti myös opettajan nimen ja niinpä näyttelyssä onkin eri vuosikymmeniltä kaksi pussia, joiden tekoa on ohjannut sama opettaja! Tuhannet kiitokset kaikille, jotka kässäpussinsa tähän näyttelyyn ilmoittivat!
Tervetuloa nauttimaan käsityöpussien kirjosta ja mukavista tarinoista!
Käsityöpussi made by Maria P
Passojan koulu, Kälviä, 90-luku / 2000-luvun vaihde
Olen tehnyt tämän käsityöpussin
1990-luvun loppupuolella tai 2000-luvun taitteessa käsityötunneilla. Luokkaa en
muista, mutta jokin 3-6-luokista.Kouluaikoina osallistuin käsityötunneille vastahakoisena.
Koulun aikana pussi oli aina mukana tai koululla, missä säilytettiin
keskeneräisiä töitä. Koulun jälkeen pussi oli toimettomana jonkin aikaa, kunnes
innostuin uudestaan käsitöistä ja sen jälkeen sille onkin ollut käyttöä.
Nykyään kuljetan aina keskeneräistä käsityötä pussissa, jos otan sen mukaan
autoon. Pussista on siis tullut hyödyllinen käyttötavara vuosien varrella.
Marian kässäpussi, 90-/2000-luku |
Käsityöpussi made by Eeva K
Turengin ala-aste, JANAKKALA, 90-luku / 2000-luvun vaihde
En suuremmin välittänyt ala-asteella koulun käsitöistä. Kankaat ja langat olivat tylsän värisiä ja tehtävät mallit eivät olleet mielestäni kivoja. Kässäpussin muistan kuitenkin kivana työnä. Se tehtiin muistaakseni toisella tai kolmannella luokalla.Toiselle puolelle kokeiltiin erilaisia vohvelin kuviointitapoja ja toiselle puolelle tuli omavalintainen kuva ja nimikirjaimet. En ole koskaan tykännyt purkamisesta ja niin kässäpussiinkin jäi pienet epätarkkuudet luomaan persoonallisuutta.
Minun omavalinteiseksi kuvaksi tuli nalle, mikäs muukaan. Ala-asteella olin nalletyttö viimeisen päälle. Äitini teki minulle karhupuvunkin, jota käytin talvella toppahaalarin päällä. Nallehaalari kulkee edelleen mukanani ja sille on käyttöä mm. naamiaisasuna. Monissa töissäni oli nalleja ja niin on edelleenkin. Vaikka ala-asteen koulun käsityöt eivät olleet minulle tärkeä juttu, ovat ne nykyään tärkeä osa elämääni sekä opinnoissa että vapaa-ajallakin. Lapsena kässäpussi oli käytössä uimapussina. Nyt se on ollut kaapissa monta vuotta. Ehkä sen voisi ottaa taas käyttöön.
Eevan kässäpussi, 90-/2000 -luku |
Eevan kässäpussi, 90-/2000 -luku |
Käsityöpussi made by Saara H
Ylikylän ala-aste, Rovaniemen maalaiskunta, nykyisin ROVANIEMI, 90-luku
Olisikohan tehty vuonna -97 tai -98, sillä en muista tarkalleen oliko tehty kakkos vai kolmosluokalla. Ritva meille opetti. Sukunimi saattoi olla Rönkkö. Parhain ope ikinä. Sai innostumaan ja ymmärsi. Harmiksi jäi eläkkeelle nelosluokalle mentäessä :/ pussin tekeminenhän tuotti monelle tuskaa. Meitä käsitöistä innostuneita oli harvassa. Itse taisin olla ensimmäisiä, joka sai sen valmiiksi. Etutaskuun kirjailu tuotti tuskaa. Ties kuinka moneen kertaan tein sen uudestaan. Nykypäivänäkään kirjailu ei onnistu. Riippuen mitä kässässä tehtiin pussia käytettiin myös jumppapussina. Vieläkin käytän pussia käsitöiden kuljettamiseen :)
Olisikohan tehty vuonna -97 tai -98, sillä en muista tarkalleen oliko tehty kakkos vai kolmosluokalla. Ritva meille opetti. Sukunimi saattoi olla Rönkkö. Parhain ope ikinä. Sai innostumaan ja ymmärsi. Harmiksi jäi eläkkeelle nelosluokalle mentäessä :/ pussin tekeminenhän tuotti monelle tuskaa. Meitä käsitöistä innostuneita oli harvassa. Itse taisin olla ensimmäisiä, joka sai sen valmiiksi. Etutaskuun kirjailu tuotti tuskaa. Ties kuinka moneen kertaan tein sen uudestaan. Nykypäivänäkään kirjailu ei onnistu. Riippuen mitä kässässä tehtiin pussia käytettiin myös jumppapussina. Vieläkin käytän pussia käsitöiden kuljettamiseen :)
Saaran kässäpussi, 90-luku |
Käsityöpussi made by Elli M
Pohjan ala-aste, Kuhmalahti, nykyisin Kangasalan kunta, 90-luku
Pussin olen tehnyt vuosina 1994-95, opettajana oli Minna Rulja, mikäli tämä tehtiin 1. luokalla, mutta en muista enää luokka-astetta.Toisin kuin monet muut, meidän luokkamme ei tehnyt vohvelikankaisia kässäpusseja, vaan ompelimme ne, opittuamme juuri käyttämään ompelukoneita. Keksimäni kukkakuvion lisäksi pussiin oli pakko ommella lehtiä, kun onnistuin tekemään reiän pussin yläkulmaan ehkäpä nauhakujan ompelun yhteydessä! Peruskoulun jälkeen pussi oli kauan unholassa, mutta sille tuli taas käyttöä viime vuosina tartuttuani taas muutaman kerran puikkoihin, ja oman kässäpussin näkeminen piristää aina.
Ellin kässäpussi, 90-luku |
Käsityöpussi made by Henna L
Alakorkalon ala-aste, Rovaniemen maalaiskunta, nykyisin ROVANIEMI, 80-lukuUskoakseni tekovuosi on ollut 1989 ja nelosluokka ja opettajana meillä oli Ritva Rönkkö. Muistelen, että pussissa oli monta tekovaihetta ja ompelukonetta ja harsimista käytettiin paljon. Kun pussi valmistui, siellä säilytettiin puikkoja ja kulloinkin teossa olleiden sukkien ja lapasten lankoja.
Hennan kässäpussi, 80-luku |
Käsityöpussi made by Sini P
Kesälahden ala-aste, KESÄLAHTI, nykyisin KITEE, 80-luku
Kässäpussi on tehty muistaakseni 1987-1988, opettajana oli Kerttu Kuha. Kässäpussin tekemisestä en paljoa muista, koneella, siksakilla, ommeltiin nimi kässäpussiin. Muistelen, että nimi oli kirjoitettu ruutupaperille ja paperi neulattu pussikankaaseen kiinni.Alunperin pussi oli minulla barbeilla ja barbien vaatteilla, vuosia tai vuosikymmeniäkin pussi oli äidilläni säilytyksessä ja muutama vuosi sitten pussi pääsi oikeaan käyttöön, kässäpussiksi. Eipä tuon tänäpäivänä juurikaan tyhjänä tarvitse nököttää :) . Muistelen, että pussissa olisi ollut kaksi narua, mutta tänäpäivänä naruja ei ole kuin yksi ja sekin täytynee lähiaikoina uusia.
Kässäpussi on tehty muistaakseni 1987-1988, opettajana oli Kerttu Kuha. Kässäpussin tekemisestä en paljoa muista, koneella, siksakilla, ommeltiin nimi kässäpussiin. Muistelen, että nimi oli kirjoitettu ruutupaperille ja paperi neulattu pussikankaaseen kiinni.Alunperin pussi oli minulla barbeilla ja barbien vaatteilla, vuosia tai vuosikymmeniäkin pussi oli äidilläni säilytyksessä ja muutama vuosi sitten pussi pääsi oikeaan käyttöön, kässäpussiksi. Eipä tuon tänäpäivänä juurikaan tyhjänä tarvitse nököttää :) . Muistelen, että pussissa olisi ollut kaksi narua, mutta tänäpäivänä naruja ei ole kuin yksi ja sekin täytynee lähiaikoina uusia.
Sinin kässäpussi, 80-luku |
Käsityöpussi made by Mimmukka
Härkämäen ala-aste, HÄRKÄMÄKI, 80-luku
Vuosi, jolloin tein käsityöpussini, oli 1983. Opettajaa en enää muista, kun olin vain syyslukukauden tässä koulussa.Muistan vielä, kun odottelin luokassa äitiä tai isiä hakemaan minua koulusta ja tein itsekseni tätä pussia koska halusin sen nopeasti valmiiksi. Pussi kulki jonkin aikaa mukanani, mutta jossain vaiheessa se on jäänyt äitini luokse säilöön, josta sen sain viime vuonna takaisin. Tällä hetkellä pussi sisältää minun itseni tekemiä vaatteita silloisille barbeilleni. Taitaapi olla joku barbikin pussin sisällä vielä piilossa. Jossain vaiheessa ehkä annan pussin ja sen sisällön omalle tyttärelleni tai teen niistä muistotaulun itselleni.
Vuosi, jolloin tein käsityöpussini, oli 1983. Opettajaa en enää muista, kun olin vain syyslukukauden tässä koulussa.Muistan vielä, kun odottelin luokassa äitiä tai isiä hakemaan minua koulusta ja tein itsekseni tätä pussia koska halusin sen nopeasti valmiiksi. Pussi kulki jonkin aikaa mukanani, mutta jossain vaiheessa se on jäänyt äitini luokse säilöön, josta sen sain viime vuonna takaisin. Tällä hetkellä pussi sisältää minun itseni tekemiä vaatteita silloisille barbeilleni. Taitaapi olla joku barbikin pussin sisällä vielä piilossa. Jossain vaiheessa ehkä annan pussin ja sen sisällön omalle tyttärelleni tai teen niistä muistotaulun itselleni.
Mimmukan kässäpussi, 80-luku |
Käsityöpussi made by Marianne M
Kyröskosken ala-aste, HÄMEENKYRÖ, 80-luku
Käsityöpussini olen tehnyt 1980-luvun alussa ehkä peruskoulun 4.- tai 5.-luokalla eli luultavasti 1981 - 1982, opettaja oli Ritva Koivula. Käsityö oli aina lempiaineeni koulussa ja siksipä ei olekaan ihme, että päädyin ammatiksenikin käsityöalalle. Käsityöpussin valmistusvuotta en muista, mutta luultavasti 10- tai 11-vuotiaana, sillä muistan säilyttäneeni siinä koulussa sukankudinta ja sukkia ei varmaankaan kudottu heti kolmannella luokalla, kun käsityöt alkoivat.
Käsityöpussini olen tehnyt 1980-luvun alussa ehkä peruskoulun 4.- tai 5.-luokalla eli luultavasti 1981 - 1982, opettaja oli Ritva Koivula. Käsityö oli aina lempiaineeni koulussa ja siksipä ei olekaan ihme, että päädyin ammatiksenikin käsityöalalle. Käsityöpussin valmistusvuotta en muista, mutta luultavasti 10- tai 11-vuotiaana, sillä muistan säilyttäneeni siinä koulussa sukankudinta ja sukkia ei varmaankaan kudottu heti kolmannella luokalla, kun käsityöt alkoivat.
Käsityönopettajamme Ritva oli innostava ja mukava opettaja,
joka antoi meille melko vapaat kädet toteuttaa itseämme. Joskus tietenkin
käytettävissä olevat materiaalit rajoittivat luovuutta, mutta
käsityöpussinkin saimme suunnitella ihan itse. Kuva esittää kissaani
Misua, kuten siinä lukeekin. Olen itse suunnitellut ja piirtänyt myös kuvan
kissasta ja kirjonut sen muliinilangoilla. Halusin aina tehdä jotain
eri tavalla kuin muut ja tein pyöreän pohjan pussiini
merimiessäkkityyliin. Pohjassa näkyvät haaraniitit pitävät tukipahvin
kiinni ja sisäpuolella haaraniittien päälle on laitettu teippiä, etteivät
langat ja muut takerru niihin.
Mariannen kässäpussi, 80-luku |
Käsityöpussi made by Lotta L
Olkahisten kansakoulu, TAMPERE, 70-luku
Käsityöpussin olen tehnyt 1970-luvulla ehkä tokalla luokalla, mutta olisko silloin tehty jo napinläpi? Minulla itselläni ei siis ole mitään muistikuvaa pussista tai sen tekemisestä, eikä sillä ole juurikaan ollut käyttöäkään näinä vuosikymmeninä. Mutta se on kulkeutunut takaisin äitini ehtymättömistä kätköistä vanhojen piirrustusteni ja koulukirjojeni ja muiden aarteiden kanssa. "Äidit vaan nuo toivossa väkevät kässäpussin näkevät." Nyt se palvelee taas kässäpussina: siihen mahtuu hyvin sukkapuikot, virkkuukoukut ja keskeneräiset pienet työt ja niiden tarpeet eli lankakerät ja jämäpätkät. Pitäisi vaan kiristysnauha punoa suuhun - sen on pakko olla ollut oranssi tai keltainen.
Käsityöpussin olen tehnyt 1970-luvulla ehkä tokalla luokalla, mutta olisko silloin tehty jo napinläpi? Minulla itselläni ei siis ole mitään muistikuvaa pussista tai sen tekemisestä, eikä sillä ole juurikaan ollut käyttöäkään näinä vuosikymmeninä. Mutta se on kulkeutunut takaisin äitini ehtymättömistä kätköistä vanhojen piirrustusteni ja koulukirjojeni ja muiden aarteiden kanssa. "Äidit vaan nuo toivossa väkevät kässäpussin näkevät." Nyt se palvelee taas kässäpussina: siihen mahtuu hyvin sukkapuikot, virkkuukoukut ja keskeneräiset pienet työt ja niiden tarpeet eli lankakerät ja jämäpätkät. Pitäisi vaan kiristysnauha punoa suuhun - sen on pakko olla ollut oranssi tai keltainen.
Jälkikäteen arvioiden tunnistan omani: sommittelu on
symmetrinen ja kirjaimet menevät ruutuja myöten, mutta kukkaa en ole jaksanut
edes hahmotella vaan olen ryhtynyt heti tekemään! :-D
Lotan kässäpussi, 70-luku |
Käsityöpussi made by Päivi V
Haudankorvan kansakoulu, FORSSA, 60-luku
Valmistin käsityöpussini Haudankorvan kansakoulussa Lyyli Ahosen opetuksessa 1960-luvulla. Pussi on ollut käytössä siitä lähtien. Pussissa kulkee mainiosti setti perusompelutarvikkeistoa.
Valmistin käsityöpussini Haudankorvan kansakoulussa Lyyli Ahosen opetuksessa 1960-luvulla. Pussi on ollut käytössä siitä lähtien. Pussissa kulkee mainiosti setti perusompelutarvikkeistoa.
Päivin kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Marjo S
Keravan keskustan kansakoulu, KERAVA 60-luku
Käsityöpussin olen tehnyt 1966-69, en muista vuotta tarkemmin. Pussi ollut koko ajan satunnaisesti käytössä, lähinnä keskeneräisen "pikkutyön" säilytystä. Virhettä ristipistossa, joka on kerran tehty, mutta en ole korjannut.
Käsityöpussin olen tehnyt 1966-69, en muista vuotta tarkemmin. Pussi ollut koko ajan satunnaisesti käytössä, lähinnä keskeneräisen "pikkutyön" säilytystä. Virhettä ristipistossa, joka on kerran tehty, mutta en ole korjannut.
Marjon kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Pirjo K
Hiekkaharjun kansakoulu, Helsingin maalaiskunta, nykyisin VANTAA
Mielikuvani on, että olen tehnyt käsityöpussin kansakoulun ensimmäisellä luokalla, mutta voi olla että muistan luokan väärin. Opettaja oli Leena Kokkonen. Muistan kässäluokan sijainnin koulun päärakennuksen alakerrassa, sinne mentiin sivuovesta sisään ja siinä oli jotain jännittävää. Oma luokkamme oli pihalla parakissa. Silloin käytiin vielä myös lauantaisin koulussa ja töissä. Pidin käsitöistä jo ennen koulua. Pienenä harmitti, kun nukkeni eivät kuluttaneet vaatteita niin, että olisin voinut niitä parsia. Niinpä leikkasin itse niihin reikiä. Käsityöpussin tekemisen oli mieluista ja teinkin siihen ristipistoraidat molemmin puolin, vaikka vain toinen puoli olisi riittänyt. Nimikirjaimet ovat vain toisella puolella. Pussi on ollut vuosikymmenet ahkerassa käytössä, käsinommeltuja sivusaumoja olen joutunut vähän korjaamaan ja kanttinauhan olen vaihtanut kertaalleen, vaikka parsiminen ja korjaaminen eivät enää niin mieluisia puuhia olekaan. Kangas on jo kovin kulunutta yläreunasta, jossa on pussin sulkemisesta ja avaamisesta johtuvaa rasitusta.
Käsityö on ollut aina iso tai tosi iso osa elämääni. Aikanaan myös opetustyön kautta. Nykyisin lähinnä "lapasesta lähtevä" harrastus, jolle pitäisi olla enemmän ja enemmän aikaa. Kässäpussi on kuin tavaramerkkini, aina mukana.
Mielikuvani on, että olen tehnyt käsityöpussin kansakoulun ensimmäisellä luokalla, mutta voi olla että muistan luokan väärin. Opettaja oli Leena Kokkonen. Muistan kässäluokan sijainnin koulun päärakennuksen alakerrassa, sinne mentiin sivuovesta sisään ja siinä oli jotain jännittävää. Oma luokkamme oli pihalla parakissa. Silloin käytiin vielä myös lauantaisin koulussa ja töissä. Pidin käsitöistä jo ennen koulua. Pienenä harmitti, kun nukkeni eivät kuluttaneet vaatteita niin, että olisin voinut niitä parsia. Niinpä leikkasin itse niihin reikiä. Käsityöpussin tekemisen oli mieluista ja teinkin siihen ristipistoraidat molemmin puolin, vaikka vain toinen puoli olisi riittänyt. Nimikirjaimet ovat vain toisella puolella. Pussi on ollut vuosikymmenet ahkerassa käytössä, käsinommeltuja sivusaumoja olen joutunut vähän korjaamaan ja kanttinauhan olen vaihtanut kertaalleen, vaikka parsiminen ja korjaaminen eivät enää niin mieluisia puuhia olekaan. Kangas on jo kovin kulunutta yläreunasta, jossa on pussin sulkemisesta ja avaamisesta johtuvaa rasitusta.
Käsityö on ollut aina iso tai tosi iso osa elämääni. Aikanaan myös opetustyön kautta. Nykyisin lähinnä "lapasesta lähtevä" harrastus, jolle pitäisi olla enemmän ja enemmän aikaa. Kässäpussi on kuin tavaramerkkini, aina mukana.
Pirjon kässäpussi, 60-luku |
Pirjon kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Eija M
Kastellin kansakoulu, OULU, 60-luku
Käsityöpussini olen tehtyn kansakoulun ensimmäisellä luokalla lukuvuonna 1966-1967, opettajan nimi oli Kaino Vaarala. Olin tuossa koulussa vain yhden vuoden, muutimme sitten uudelle asuinalueelle Kaukovainiolle. Kävin siellä toisen luokan parakkikoulussa ja 3.-4. luokat Pohjantien (nykyinen moottoritie) toisella puolella Nokelan kansakoulussa. Kaukovainiolle alettiin vasta rakentaa koulua, lapsia oli paljon ja minäkin jouduin käymään neljättä luokka vuoroluvussa, vuorotellen aamuvuorossa ja iltavuorossa. Iltavuoro on jäänyt pelottavana mieleen, aikuisena olen usein miettinyt miksi viiden jälkeen iltapäivällä pelotti koulumatkalla mutta aamulla ennen kahdeksaa ei?
Käsityöpussini olen tehtyn kansakoulun ensimmäisellä luokalla lukuvuonna 1966-1967, opettajan nimi oli Kaino Vaarala. Olin tuossa koulussa vain yhden vuoden, muutimme sitten uudelle asuinalueelle Kaukovainiolle. Kävin siellä toisen luokan parakkikoulussa ja 3.-4. luokat Pohjantien (nykyinen moottoritie) toisella puolella Nokelan kansakoulussa. Kaukovainiolle alettiin vasta rakentaa koulua, lapsia oli paljon ja minäkin jouduin käymään neljättä luokka vuoroluvussa, vuorotellen aamuvuorossa ja iltavuorossa. Iltavuoro on jäänyt pelottavana mieleen, aikuisena olen usein miettinyt miksi viiden jälkeen iltapäivällä pelotti koulumatkalla mutta aamulla ennen kahdeksaa ei?
Koska olin Kastellin koululla vain vuoden, voin helposti
muistaa, mitä tein ekaluokalla käsityössä. Ja se määrä ja laatu hämmästyttää
minua suuresti, en sitä lapsena ja nuorena osannut ihmetellä, mutta nyt jo
vuosikymmeniä lapsia opettaneena olen tajunnut kuinka paljon saimme aikaan
käsityötunneilla talven aikana.Käsityöpussin lisäksi ompelimme kaksi ristipistoin
koristeltua liinaa: punainen joululiina ja sininen keväisempi liina varmaan
äitienpäiväksi. Vohvelikankainen kirjottu ja nimikoitu pyyheliina tietenkin,
virkattu vihreä nirkkoreunainen patalappu ja lisäksi neulottu nukke, jolle
muistaakseni teimme myös jonkin myöhemmin kadonneen vaatteen. Nämä muistan
tarkasti ja ne ovat edelleen tallessa, muistan myös kuinka oli ihanaa viedä
valmis työ kotiin. Käsityöpussi on toiminut käsityöpussina, välillä tosin
pitkiäkin aikoja kaappien kätköissä. Viime vuosina olen sitä silloin tällöin
silitellyt ja ihmetellyt pienen Eijan intoa ja taitoa.
Eijan kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made ny Pirena
Kiikalan Rekijoen kansakoulu, KIIKALA, nykyisin yhdistetty Salon kaupunkiin, 60-luku
Olen tehnyt pussin vuonna 66, kansakoulun neljännellä luokalla, opettajana oli Salli Mikkola. En tiedä mikä oli silloin perusteena, kun minun vuosiluokkani teki käsityöpussin ja kun saimme tuota kangasta. Minun muistissani olevat pussit ovat aina olleet sitä pieniruudullista valko/puna-sinistä tai vihreää. Olisin varmaan valinnut sen punaisen, kun olen aina punaisesta tykännyt. Käsin tuo pussi ommeltiin ja minulla kävi siinä fiba kun ompelin tuon yläkäännöksen väärin päin eli pienet pistot ovat nyt kauniimpina pussin nurjalla puolella. Muuten on ihan ehjä, lukuunottamatta pientä palkeenkieltä takapuolella. Käytössä nytkin kun on jemmassa 90-luvulta keskeneräinen puuvillaneule sisuksissaan.
Olen tehnyt pussin vuonna 66, kansakoulun neljännellä luokalla, opettajana oli Salli Mikkola. En tiedä mikä oli silloin perusteena, kun minun vuosiluokkani teki käsityöpussin ja kun saimme tuota kangasta. Minun muistissani olevat pussit ovat aina olleet sitä pieniruudullista valko/puna-sinistä tai vihreää. Olisin varmaan valinnut sen punaisen, kun olen aina punaisesta tykännyt. Käsin tuo pussi ommeltiin ja minulla kävi siinä fiba kun ompelin tuon yläkäännöksen väärin päin eli pienet pistot ovat nyt kauniimpina pussin nurjalla puolella. Muuten on ihan ehjä, lukuunottamatta pientä palkeenkieltä takapuolella. Käytössä nytkin kun on jemmassa 90-luvulta keskeneräinen puuvillaneule sisuksissaan.
Pirenan kässäpussi, 60-luku |
Pirenan kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Leena L
Laukaan kirkonkylän kansakoulu, LAUKAA, 60-luku
Käsityöpussini olen tehnyt kolmallella tai neljännellä luokalla, opettaja oli Airi Kiilavuori. Käsityöpussi on kokonaan ommeltu käsin: saumaus, saumojen molemmille puolille käsin kiinnitetyt päärmeet, yläreunan päärme, nauhakujaa varten tikkaus tikkipistoin ja tietenkin ristipistokirjonta. Risareunoja ei näy oikealla, eikä nurjalla. Olen käyttänyt pussia paljon. Aluksi neulekäsityöpussina ja sitten retkillä astiapussina ja samalla astiapyyhkeenä. Olen jopa joutunut korjaamaan pussia pari kertaa:) Korjaukset olen tehnyt koneella ommellen :(
Käsityöpussini olen tehnyt kolmallella tai neljännellä luokalla, opettaja oli Airi Kiilavuori. Käsityöpussi on kokonaan ommeltu käsin: saumaus, saumojen molemmille puolille käsin kiinnitetyt päärmeet, yläreunan päärme, nauhakujaa varten tikkaus tikkipistoin ja tietenkin ristipistokirjonta. Risareunoja ei näy oikealla, eikä nurjalla. Olen käyttänyt pussia paljon. Aluksi neulekäsityöpussina ja sitten retkillä astiapussina ja samalla astiapyyhkeenä. Olen jopa joutunut korjaamaan pussia pari kertaa:) Korjaukset olen tehnyt koneella ommellen :(
Leenan kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Tuula N
Turengin kansakoulu, JANAKKALA, 60-lukuVähän on rypistynyt pussi tuolla kassissa mukana kulkiessaan. Pussi on siis tehty 60-luvun puolivälissä. Menin kouluun vuonna -63. Opettajan nimestä en ole aivan varma, luultavasti Kaija Lehto. Pussi oli sitten monta vuotta "kateissa" äitini luona. Muutama vuosi sitten sen toin kotiin ja siitä lähtien se on kulkenut yleensä mukanani sukankudin sisällään.
Tuulan kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Eila A
Hämeenlinnan Keskuskansakoulu, tai Hämeenlinnan Tyttölyseo, HÄMEENLINNA, 60-lukuEn muista yhtään, mihin kässäpussia aikanaan käytin. Se on mielestäni rakenteeltaan oikein hieno: pyöreäpohjainen, pohjassa tukena pahvipyörylä. Ihanan monogrammin suunnittelin itse. Lopulta kässäpussi ajautui kesämökille (kuten niin monet vanhat tavarat) ja päätyi saunan eteiseen muovipussien säilytyspaikaksi (siksi se on nyt vähän ryppyinen ja hämähäkinseittien peitossa).Ihana idea tämä kässäpussinäyttely!
Eilan kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by SiskoT
Marjasuon kansakoulu, KARVIA, 60-luku
Olen tehnyt käsityöpussini Marjasuon kansakoulussa Karvialla vuonna 1961. Pussin olen tehty kolmannella luokalla ja opettajana oli Tyyne Niemi. Muistan kuinka ompelin saumoja käsin. Kädet olivat aivan hikiset, ja välillä pistin neulalla sormeen. Siitä tuli tosi rakas pussi, jota olen säilyttänyt jo yli 50 vuotta.
Siskon kässäpussi, 60-luku |
Siskon kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Sinisen sohvan emäntä
Johanneksen kansakoulu, TAMPERE, 60-luku
Alemmassa pussissa on ristipistoilla A ja punavalkoinen ristipistoraita. Käytän nimimerkkiä "Sinisen sohvan emäntä". Hauskasti molemmissa pusseissa on ommeltu ristipistot samoin, vaikka välissä on kulunut 9 vuotta! Pussini on nimitäin 60-luvulta. Käsin olen omani ommellut. Pikkuiset käteni olivat jo ennen kouluun menoa tottuneet ompelemaan Barbielle vaatteita, neula ja lanka olivat tuttuja. Hauskasti 50-luvun pussukassa on pienempiruutuinen kangas, lujaa puuvillaa molemmat. Tätä kangasta käytettiin myös naisten työvaatteissa, lujaa ja edullista puuvillaa. En muista milloin käsityöpussi on tehty, mutta kaksi ensimmäistä luokaa luokanopettaja rva Savolainen opetti käsityötä sekä tytöille että pojille. Kolmannella luokalla saimme me tytöt oikean käsityönopettajan. Hän oli rauhallinen, hiljainen ja asiallinen kaikille. Olen käyttänyt pussiani myös aikuisena, mutta nyt se on ollut jo kauan kaapissa. Etsin molemmat esiin ja otan omani käyttöön.
Alempi pussi, Sinisen sohvan emännän kässäpussi, 60-luku |
Käsityöpussi made by Muusikko, ilmoitti näyttelyyn Sinisen sohvan emäntä
Kissanmaan kansakoulu, TAMPERE, 50-luku
Ylempänä kuvassa on pojan 50-luvulla, tekemä käsityöpussi. Siihen kirjailtu helmilangalla S S eli hänen nimikirjaimensa. Sain pussin hänen äidiltään, 70-luvulla. Olin silloin ahkera neuloja ja pojan tyttöystävä. Myöhemmin menimme naimisiin. Koulun rättikäsityötuntien jälkeen ei muita käyttäjiä pussille ole ollutkaan. Voimme kutsua poikaa nimimerkillä "Muusikko" , koska kitaran soitto on hänen juttunsa. Pussi on ommeltu käsin ja yllättävän siistiä jälkeä! Kanttinauha on ajan saatossa kellastunut, molemmissa pusseissa, vaikka ovat olleet kauan käyttämättä. Muusikon pussin annan hänen pojalleen, keksiköön sille jotakin hyvää käyttöä! Luulen, että siihen laitetaan urheilutarvikkeita.
Ylempi pussi, Muusikon kässäpussi, 50-luku |
Käsityöpussi made by Heikki N, ilmoitti näyttelyyn tytär Mervi F
Suomenlinnan kansakoulu, HELSINKI, 30-luku
Käsityöpussi on isäni tekemä. Isä on syntynyt v. 1924 ja pussukka on tehty alakansakoulussa, joten vuosi on 1930-luvun alkua, ehkä 1932 tai 1933. Isä asui lapsuutensa Suomenlinnassa, joten sieltä on tämä taidonnäyte peräisin. Opettaja on koneommellut pussin valmiiksi ennen tai jälkeen nimikoinnin. Erityisen liikuttavaa tässä pussissa on se, että HN kirjaimissa N-poikkiviiva menee vikasuuntaan. Eiköhän opettaja huomannut ajoissa vai eikö halunnut huomauttaa pientä ompelijaa, en tiedä. Materiaali on vahvaa puuvillakangasta ja kanttinauha pussin suussa lienee aivan alkuperäinen. Pieniä reikiä on ilmestynyt sinne tänne, mutta saumojen kohdat ovat aivan ehjät. Nauhakuja on melkoisen hiutunut, joten käytän pussia hyvin varovasti.
Isä, joka menehtyi puolitoista vuotta sitten, oli periaatteen mies. Hän lähti 16-vuotiaana rintamalle eikä sieltä kotiuduttuaan koskaan enää syönyt hernekeittoa, hiihtänyt tai asunut teltassa. En myöskään muista hänen koskaan pitäneen neulaa kädessään, joten ehkei ompelukaan kuulunut hänen miellyttävimpiin muistoihinsa. Sen sijaan hän kyllä suuresti arvosti kädentaitoja ja oli hyvin onnellinen, kun oma tieni johti aikanaan Wetterhoffille. En muista kuinka pussi on päätynyt minulle, mutta se on tapahtunut vuosikymmeniä sitten. Nyt, isän pois menon jälkeen, pussukka on koko ajan käytössä ja muistuttaa minua maailman parhaasta isästä.
Heikin kässäpussi, 30-luku |
Heikin kässäpussi, 30-luku |
Kässäpussi näyttely päättyy seuraaviin kuvakollaaseihin, joissa voit vielä kerrata kokonaisuutta ja muistella mahdollista omaa kässäpussiasi ja sijoittaa oikeaan kuvakollaasiin.
70-, 80- ja 90-lukujen yhdeksän kässäpussia:
70-, 80 ja 90-lukujen kässäpussit |
60-luvun kymmenen kässäpussia:
60- luvun kässäpussit |
30- ja 50-luvun kässäpussit, miesten tuotoksia |
Suomen käsityömuseon kokoelmaselaimen esinehausta löytyy myös joitakin käsityöpusseja: http://www.craftmuseum.fi/kokoelmaselain/ . Sinne voinee myös omansa ilmoittaa.
Kiitos mielenkiinnostasi! Tässä vielä lopuksi kaikki pussit samassa kuvassa:
Bloginpitäjänä tämä oli minulle todella mielenkiintoinen, tunteita herättävä sekä mukava prosessi!
Yhdessä kaikkien näyttelyyn osallistuneiden kässäpussien omistajien kanssa toivomme kommentteihin palautetta, ajatuksia aiheeseen liittyen ja omia kässäpussimuistoja!
17.10.2013: Päivitin tänään kässäpussinäyttelyn yhdellä 60-luvun pussilla, joka oli epähuomiossa jäänyt pois. Pahoittelut siitä! Nyt se on lisättynä tarinansa kanssa sekä myös oman vuosikymmenen potrettiin ja yhteiskuvaan. Kukaan ei ole uskaltanut / ehtinyt / viitsinyt tms. kommentoida mitään tänne blogiin. Sen sijaan muita kanavia pitkin näyttelystä on tullut paljon positiivista palautetta. Ja vieraita on käynyt kolmisen sataa. Kiitos niistä!
Oi mitä muistoja omista kässäntunneista!! :-) kiitos!
VastaaPoista<3
Poista