Ennen - jälkeen case: tarjotinpöytä

 Mosaiikkia kirppislautasista

Mosaiikkipeilien jälkeen jäi vielä tarve rikkoa ja koota lisää. Nurkissa on ollut muutaman vuoden anopin jäämistöstä tarjotinpöytä - siis sellaiset vempulat jalat ja niiden päälle asetettava tarjotin. Kuten kuvasta näkyy, jalat olivat maalaamattomat ja tarjotin valkoiseksi maalattu - puuta ja ohutta vanerilevyä.

Tarjotinpöytä ENNEN

70-luvulla olin superinnokas palapelien kasaaja. Kokosin samoja 1000-3000 palan palapelejä  monta kertaa uudelleen. Värisävyjen ja palojen muotoilun tarkkailu kiehtoi kovasti. Se oli myös jotenkin simppeliä, jokainen pala oli varmasti olemassa ja sopi paikalleen, kunhan palan vaan löysi satojen tai tuhansien palojen joukosta. Tänään vein kasan noita vanhoja palapelejä kirpputorille. Ihan kirjaimellisesti tänään, koska minulla on tyttäreni kanssa juuri nyt kirpputoripöytä kirpparilla ja päätin, että en niitä papapelejä enää tarvitse. Tosin yhden pienimmän jätin talteen siinä olleiden palojen hienojen värien vuoksi. Josko niistä keskisi joku päivä jotain sellaista, mitä kukaan muu palapeleistä koruja yms tekevä ei ole vielä keksinyt. Houkutteleva haaste.

Vanhoja palapelejä lähdössä kirpputorille

Mutta nyt takaisin aiheeseen eli mosaiikkitarjottimen tekemiseen. Tarvikkeet kasaan. Kahvikuppipeilin kuppien lautaset ja lisäksi vanhat kaakelinpalat ja muut edellisistä töistä jääneet palat kaapeista esiin.

Osa tarvikkeista

Maalia tarjottimen ja jalkojen pintaan. Taisin ottaa sen purkin, mikä ensiksi käteen sattui. Vähän ruskeaan taittuva punainen. Luo hyvän kontrastin virheille ja ruskeille mosaiikeille.
 

Tarjotin maalattuna

Jalat maalattuna

Visio kuvioinnista hahmottuu pohjustustöiden aikanä päässä. Alustava suunnitelma muuttuu muutamaan kertaan. Lautasten muodot haluan saada hahmottumaan myös valmiissa työssä.

Lautaset tarjottimella ennen rikkomista

Mosaiikin rikkomiseen käy hyvin ihan tavallinen vasara. Teräväkärkisellä vasaralla saa tarkempaa jälkeä. Minun vasara on vanha suutarinvasara, jonka löysin kesällä Hauhon kesätorin kirppispöydältä. Rikkominen on hyvä tehdä kovalla alustalla ja esim. sanomalehtien välissä (sirut ei roisku).

Yksi isku ja 9 palaa

Suojavälineisiin on hyvä kiinnittää huomiota. Mosaiikkia rikottaessa suojalasit päähän, mosaiikkileikkurilla palojen reunojen siistiminen. Ei käsin, kuten minä tein ja sain siitä tietenkin haavan sormeen. Suojaamisessa tyylini on vähän niin kuin "älä tee miten minä tee, vaan tee niin kuinka neuvon". Jos ensi kerralla ottaisin itsekin opiksi. 

 Elo-syyskuun vaihteessa ilmat vähän viilenivät, joten piti siirtyä sisälle jatkamaan työskentelyä. Työpöytä oli täynnä kaikkea muutakin keskeneräistä tekemistä, mutta jotenkin siinä reunalla keikkuen palat löysivät paikkansa. Lisävärejä ja -paloja tarvitsinkin paljon enenmmän kuin etukäteen oletin. Onneksi on varastoja tähänkin tekniikkaan kertynyt parin vuoden aikana. Ei tarvinnut ruoka-astioita alkaa palottelemaan!

Ei mikään mallityöpöytä

Mosaiikki on kaunista ilman laastiakin. Erisuunnista ja eri korkeudelta katsoen kuviot ja struktuuri näyttävät erilaisilta. Pari viikkoa tarjotin näytti ihan riittävän valmiilta ilman laastia. Lisäksi siinä tarjottimen punainen pohja oli pirtsakka yhdistelmä vihreä-ruskeapainotteiseen kuviointiin. Tarjottimen pohjahan oli ihan turhaan maalattu, se peittyy saumaamisen jälkeen kokonaan.

Saumaamaton mosaiikkipinta

Saumaamaton mosaiikkipinta

Kyllä on kaunista - kuusi kappaletta viiden sentin lautasia luo perustan kuviolle. Täydentävät materiaalit ja värit inspiraation mukaan osin omia värimieltymiksiä rikkoen.

Koko tarjottimen pinta kuvio valmiina, saumat puuttuu

 Eilen sekoitin laastin. Ruskeaa keraamisten laattojen saumalaastijauhetta pieneen määrään vettä. Laastin pitää olla napakkaa, jotta sen työstäminen on sujuvaan ja kuivuminen tapahtuu suht sukkelaan. Minulla on laastaukseen käytössä vanha kattila ja nuolija - kierrätystä keittiötä.

Ei suklaapuuroa, vaan saumalaastia

 Saumalaastin levittäminen vaatii kärsivällisyyttä. Etenkin tällaisista epätasaisista ja osin myös erikorkuisista paloista tehdyn mosaiikkityön saumaaminen pitää tehdä huolella. Laastia pitää levittää moneen kertaan joka suunnasta ja siten varmistaa, että sitä on jokaisessa välissä ja kolossa.

Saumalaastin levittäminen

 Laastin levittämisen jälkeen kuviopalat pyyhitään näkyville, ylimääräinen laasti poistetaan, saumausvälit siistitään ja tasoitetaan. Ja lopuksi kaikki pinnat pyyhitään hyvin kiiltäviksi.

Tarjoitinpöytä ennen ja jälkeen - projekti valmis:

Tarjotinpöytä jälkeen

Tarjotinpöytä ennen

Saumattu kuvio esillä

Tarjotinpöytä on valmis. Aika makee. Ei tosin jalat tai tarjottimen kahvat ole mitään design muotovalioita, mutta toimiva käyttötuote siitä tuli. Kuvat otin terassilla, mutta ihan sisätiloihin tämä uusi huonekalu pääsi.

Valmis mosaiikki tarjotinpöytä sivusta

Valmis mosaiikki tarjotinpöytä päädystä

Elokuu ja syyskuun alku ovat olleet töissä tosi kiireisiä. Asioita on ollut hoidettavana enemmän kuin on kunnolla ehtityt tekemään. Päivät ovat välillä venyneet turhan pitkiksi ja työasioiden pohtiminen on jatkunut osin illallakin. Mosaiikin kokoaminen vapaa-ajalla on toiminut ihan kuten neulominen, virkkaaminen, ompelu tai jokin muu käsillä tekeminen. Palat asettuvat kohdilleen, pää selkiintyy ja mieli rauhoittuu. Käsillätekemisen ja -aikaansaamisen ihme on joka kerta yhtä voimaannuttavaa.