Siis enhän mä aina vaan virkkaa!

Pitsineuleena huivi ja kämmekkäät

Blogiini valikoituu kummasti enemmän virkkauksia kuin muita käsitöitä. Johtunee siitä, että virkkauksesta on helpompi tehdä ohjeita. Usein kokonaisuus syntyy pienistä paloista ja niitä voi käyttää monintavoin. Neuleen luonne on toisenlainen ainakin minun töissä. Niin ja vois kai sitä sukkia ja tumppujakin päästää enemmän blogiin asti?

 

Nyt siis neuletta väliin. Tukholmasta elokuussa ostetusta liukuvärjätystä kertaamatonta karstavillalankaa. Ihanan karheaa, jos niin voi sanoa. Södermalmilla olevasta Liten Nystan -lankakaupasta, josta olen kertonut ja laittanut kuviakin postaukseen 1.10.2013  Lankaa lääkkeeksi!

Neuleystävä Tuula esitteli FB:n Hurmaavat huivit -ryhmässä muistaakseni kesällä kaunista vihreää neulottua huivia. Huivin malli oli Ravelrystä. Arroyo -huivi, mallin suunnittelija Sarah H. Wolf. Ilmainen malli!

Mallin valintaan vaikutti pitsikuvion selkeys ja metsämäisyys - kuin kuusipuita vierivieressä. Lisäksi kiehtoi huivin muoto ja kapeus. Olen kyllästynyt korkeisiin kolmiohuiveihin, joissa helposti on massaa ja lämpöäkin ihan liikaa.

Mallin mukaan alussa on 241 silmukkaa (lanka 100 g - 400 m). Koska minun käyttämä lanka oli huomattavasti ohuempaa (100 g - 600 m), lisäsin silmukoita reilusti. Eli aloitin pitsireunan 301 silmukalla. Siis kuusi mallikertaa lisää. 

 

Huivia varten en siis tehnyt mallitilkkua, vaikka muuten ehdottomasti fanitan mallitilkkuja. Mallitilkun avulla säästyy purkamiselta, kun suunnittelee, mittaa ja laskee tarvittavat silmukat ja kerrokset käytettävän langan ja oman käsialan mukaan.

Lankani ohuuden vuoksi neuloin pitsikuvion kerrokset 2-9 kahteen kertaan. Näin sain vähän kasvatettua pitsiraidan leveyttä. 

Myös pitsiraidan loppuun tein ylimääräisen oikean ja nurjan kerroksen. 

Lisäksi neuloin lopussa ainaoikein neuletta muutaman sentin kaikilla lopussa olevilla koko leveyden silmukoilla, koska halusin lisää leveyttä mutta myös lopettaa huivin yläreunan liukuvärin tummimman vihreän loppuun. 

Lopussa silmukoita mallissa ei ole enää 301, koska mallin kaarevuus tulee keskeltä kohti reunoja pidennetyistä kerroksista ja käännöskohdissa yhteen neulotuista kavennuksista.

 

Lankaa jäi edelleen, tosi riittoisaa! Kerin loppukerää pariin kertaan eestaas, jotta sain siitä kaksi kutakuinkin samasta väristä eli tummasta vaaleaan etenevää kerää.

Näistä tein samaa mallia varioiden kämmekkäät. Pitsiset ranteenlämmittimet. Ranteen kohdalla tuo Arroyo -huivin pitsikuvio, nyt ilman alun kerrosten tuplaamista. Silmukoita kämmekkäissä oli 40 eli neljä mallikertaa. Pitsikuvion jälkeen vuorotellen 1 kerros oikeaa, 1 kerros nurjaa. Peukalon kohdalla 7 silmukkaan apulangalla neuloen. Lopuksi peukaloa pari senttiä samalla neuloksella ja 18 silmukalla.

Puikkokoko huivissa 2,75 ja kämmekkäissä 2,5. Valinta johtuu ihan omasta puikkokalustosta eli ei isommin harkittu tuo pieni ero, mutta toisaalta looginen. Pitsineuleen kastelu ja kuivattaminen pingotettuna on ehdoton viimeistelykeino.

 Vanha patja ja silityslauta ovat mainioita pingotusalustoja, mutta eivät mitään esteettisiä kuvaustaustoja.

Arroyo -huivin ohjeesta voisin järjestää myös leikkimielisen kisan "etsi kuvasta virheet". Ravelryssä olevassa PDF-ohjeen yläreunan sinisessä huivissa on kahdessa kohdassa aika isot virheet pitsineuleessa. Tässä kisassa en jaa palkintoja, eikä tämä ole myöskään moite mainion ohjeen tekijälle ja jakajalle. Ja huivin ohje on kyllä täysin virheetön ja hyvä!

Samalla idealla kuin Arroyo -huivi aion neuloa huiveja lisää, itselle ja lahjaksi. Muilla pitsikuvioilla ja ehkä myös muilla loppuosan neuloksilla. Mutta siis idealla suora pitsireuna johon kaartuva kapeahko yläreuna.

Ei vois sataa vettä enempää kuin tänään isänpäivänä aamusta satoi. Loppupäivä on onneksi ollut poutainen. Saatiin otettua pihalla huivikuvat tyttären kanssa. 

 

Perhe koolla ja yhdessä isänpäivän kunniaksi juhlaruokaa, ihan parasta elämässä.

Oma naama oli pakko tänään rajata pois kuvista, ei vaan jaksanut sitä katsella. Uusi kampaus on kuitenkin ihan jees! Ja seuraava postaus onkin sitten taas virkkausta.

Sydämenlämpöä kaamosaikaan <3