keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Ei, en halua lisää muovia

Kestävää kehitystä omilla valinnoilla


Nyt on pakko ottaa jo kantaa. Ihan hillitöntä se innostus, joka on erilaisilla sosiaalisen median käsityöryhmissä muurausnarun käyttöön virkkauksiin. Ehkä ihan vähän ymmärsin vielä ensimmäisiä kasseja ja koreja, mutta nyt kun tuosta muovinarusta tehdään jo pöytäliinoja, pehmoja, koriste-esineitä, rintakoruja ja nuken asusteita ja vaikka mitä, on minusta aika viheltää peli poikki. Siis noin kuvainnollisesti. Ainakin ottaa asiaa faktojen kautta keskusteluun. Tai kerron tässä omat ajatukseni ja valintani liittyen muovinaruun. Jokainen toki tekee aina omat päätöksensä.


Kyseinen naru on 100% muovia, pääsääntöisesti tuoteselosteiden mukaan PP-muovia. Ei siis muoveista pahamaineisimpia, mutta siltikin muovia, jota maailmassa on jo muutenkin liikaa. PP-muovi on kierrätettävää, sen voi polttaa, mutta luonnossa se ei maadu. Ei koskaan. Onko mielekästä käyttää muuraus- tai luotilankaa muuhun kuin sen alkuperäiseen tarkoitukseen. Itse en käyttäisi missään tapauksessa. En ainakaan saatavilla olevien tuotetietojen perusteella. Teollisuusmuoveihin lisätään usein myös lasikuitua, onko varmaa tietoa, että sitä ei ole näissä muuraus- tai luotinaruissa?


En siis halua enempää muovia ympärilleni, mutta myös muita syitä valintaani on. Materiaalia ei ole tarkoitettu käsityölangaksi. Sen valmistajalla ei ole siis mitään vastuuta, jos ja kun tuotetta käytetään muuhun tarkoitukseen ja jos se aiheuttaa käyttäjälle terveydellisiä haittoja. Mitä materiaalista ja sen väriaineista imeytyy käsien kautta elimistöön? Mitä kaasuja tai hiukkasia siitä irtoaa hengityksen kautta elimistöön? Ei tällaisella tuotteella tarvitse täyttää tekstiilituotteen tuotanto- ja tuote-ehtoja, koska se on tehty raksalle ja käytetään usein hanskat kädessä.


Entä materiaalin tuotanto? Minkälaiset olosuhteet? Ketkä narua punovat? Toivottavasti eivät lapset. Bilteman mukaan muurausnarun kysyntä on kasvanut lyhyessä ajassa yli 60%. Sieltä ja rautakaupoista virkkaavat naiset ostavat narut loppuun kilvan. Jostai luin, että se olisi halpaa. Onko? On varmaankin, jos vertaa käsityöliikkeistä saatavaan nailonnaruun. Kyse on siis ihan vastaavasta materiaalista, mutta muoveissa, myös pp-muoveissa on eroja sen mukaan, mihin käyttötarkoitukseen se on tehty. Tätä ei mikään  mediakaan tuo esille näitä muovinarujuttuja hehkuttaessaan.


Mutta mennään siihen hintaan vähän tarkemmin. Tein vertailevan laskelman Bilteman muurausnarun ja suomalaisen Paksun Liina-kalalangan välillä. Muurausnarurullassa on 120 metriä. Se maksaa 2,89 € / rulla. Metrihinta on 2,4 senttiä. Liina-kalalanka 30 tex 6 x 3 eli 18-säikeinen maksaa 500 gramman rullilla 15,50 € Lankavalla. Tuossa rullassa on 840 metriä. Metrihinta n siis  1,85 senttiä. Liinan kilohinta on 31 €. En tiedä tuon muurausnarukerän painoa, joten en pysty laskemaan kilohintaa. Mutta vastaava määrä metrejä eli 1680, jota Liina.kalalankaa menee kiloon, maksaa muurarinnaruna 40,46€ Biltemassa.


Liina Kalalanka on suomalainen Suomen Lanka Oy:n tekemä tuote, jolla on avainlippumerkki. Se tuo työtä ja toimeentuloa Suomeen, vaikka eihän toki puuvilla täällä meillä ole kasvanut. Eikä sekään loppupeleissä ole mikään luontoystävällinen materiaali kasvattaa, mutta se maatuu ja on turvallinen vaikka lapsen käyttöön. Liinaa saa myös noin yhtämonessa värissä kuin muurarinnarua, se on kovaa ja suht jäykkää. Noiden ominaisuuksien vuoksi valitsin sen tähän vertailuun. Suomen Lanka tai Lankava ei sponsoroi minua mitenkään. 


Lisäksi maailma on täynnä toinen toistaan ihanampia lankoja, joilla laaja värikartta ja joista löytyy eri kierteisiä ja tuntuisia lankoja mitä moninaisimpiin käyttötarkoituksiin. Pestäviä ja turvallisia. Liputan oikeiden tekstiilimateriaalien ja niiden myyjien puolesta. Ainakin minun lankarahat saavat kivijalassa, netissä tai marketeissa olevat lankakaupat tai -osastot. 


Joka tapauksessa tämä asia, siis näiden rakentamiseen tarkoitettujen narujen materiaalit, väriaineet ja tuotantotavat, kiinnostavat minua niin paljon, että otin yhteyttä Ylen Kuningaskuluttajaan ja ehdotin heille asian tarkempaa selvittelyä. Toimittaja lupasi viedä toimituspalaveriin. Asian etenemistä odotan nyt mielenkiinnolla.


Jos tutkittuna muurausnarut saavat materiaalien ja värien osalta synninpäästön, olen tyytyväinen niiden kaikkien narua jo virkanneiden puolesta. Mutta muovi on edelleen muovia. Muovin suurimmaksi haitaksi sanotaan sen hintaa ja helppoa saatavuutta, mutta kierrätys tökkii. Näistä johtuen muovijätteen määrä kasvaa hallitsemattomasti.


En keksi yhtään syytä, miksi haluaisin käyttää muurarinnarua tai muuta luotilankaa rautakaupoista tai vastaavista. Moni on keksinyt. Mutta toki jokainen tekee omat valintansa. En halua ketään syyllistää, ainoastaan herätellä miettimään omia valintoja. 


Tähän postauksen kuvissa on virkattu neliö ja ympyrä. Leikkasin noin 2 cm suikaleeksi 5 ns. apteekkipussia eli pientä muovikassia. Jos minun pitää virkata muovia kierrätän jo olemassa olevaa, sillä sitähän riittää. En tarvitse lisää uusia muoviturhakkeita. Neliö on perinteinen isoäidinneliö, jota jatkamalla saisi vaikka kylpyhuoneen maton.


Ympyrä on virkattu kiinteillä ketjusilmukoilla ottamalla silmukan etureuna koukulle. Sitäkin voi jatkaa isommaksi ja käyttää vaikka mattona.


Tosin tuskin leikkaan ja virkkaan noita muovikassejakaan tämän enempää tuotteiksi. Olen tehnyt niitä riittävästi 70-luvulla, kun muovikasseista ja maitopusseista virkattiin ja kudottiin mattoja. Nytkin tuli nenään happaman maidon tuoksu vuosikymmenten takaa, sillä eihän niitä koskaan saatu pesemällä kunnolla maidosta puhtaiksi. Silloin materiaalia ei ollut yllin kyllin tarjolla ja se oli myös sen ajan aitoa halua kierrättää ympärille kertyvää muovia eteenpäin uusiksi käyttötuotteiksi. Ei puhuttu kestävästä kehityksestä, mutta yritettiin kaikin keinoin elää sellaisten periaatteiden mukaisesti.


Oli iso tarve sanoa tämä ääneen. Kiitos jos luit loppuun asti ja erityinen kiitos, jos kirjoitat oman mielipiteesi asiasta. Mielipiteen ja valinnanvapaus on jokaisella.


Enkäpä teen näistä virkkauksista kuitenkin asetelman seinälle!

99 kommenttia:

  1. En ole tuota muurausnarua tai muitakaan saman tyylisiä käyttänyt. Kun en virkkaa. Mutta tosiaan Avasit asiaa todella hyvin ja itsekin heräsin siihen ajatukseen että mitähän kaikkea myrkkyä niiden valmistuksessa on käytetty kun tuote on tarkoitettu kuitenkin rakennusmaalle. En ehkä siitä itse mitään kotiin tekisi. Akryyli lankoja on tullut käytettyä ja osa on oikein hyviä. Yksi lanka joka minulla on kaapissa on vain niin muovin tuntuista että taitaa jäädä neulomatta. En tykkää kyllä yhtään tuntumasta :/ kiitos hyvästä ja pohdintaa herättävästä kirjoituksesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstiililangoissa on paljon hyviä sekoitteita. Sukkalankoihin nailonia eli polyesteriä tarvotaan jo ihan kulukuksen kestävyyden vuoksi. Mutta se "muovi" niissä langoissa ei ole samaa kuin muurarinnarussa. Myös tekstiileihin tarkoitetut akryylilangat voivat olla hyviä ja jollekin aito vaihtoehto villalle, jos on esim. allergioita. Kiitos palautteestasi Mona!

      Poista
    2. Täydennän vielä: itse en kyllä akryylilankaa käytä, sillä pehmeitä ja esim. vauvaneuleisiin sopivia ihania lankoja on esim. merinovillaista saatavilla vaikka kuinka paljon. Akryylistä on myös hyvä muistaa, että se on halpaa, mutta käyttöominaisuudet heikot: sanotaankin, että akryyli kestää sesongin, mutta villa ikuisuuden. Ehkä tässä kuitenkin vähän liiottelua.

      Poista
  2. Kiitos, kiitos oikein kovasti ja paljon. Olen muutaman pienen ininän päästänyt palstoilla joilla hehkutetaan tätä villitystä. Oen sinun kanssasi niin samaa mieltä. Minullakin olisi yhtäläinen mahdollisuus ostaa ko narua, menen mieluummin viereiseen kauppaan josta saan Oikeaa lankaa, ja josta teen paljon mieluummin työni kuin luotilangasta. Onhan ne työt kauniita ja värikkäitä, vaan kuinka kauan. Miten ne loppujen lopuksi käyttäytyy käytössä, mitä jäämiä niissä todella on. Tämä oli tosi hieno kirjoitus sinulta. Kiitän vielä kerran

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Asta, olen tainnut jonkun "ininäsi" huomatakin. Päätin nyt olla ryhmissä kommentoimatta, koska en halua arvioida kenenkään työtä negatiivisesti. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin tähän kirjoitukseen. Omassa blogissa saan keroa milipiteeni ja ihan hyvä oli myös vähän opiskella noita muvilaatujakin tätä varten. Tekstiilikuidut hanskaan tekstiiliopettajan koulutuksella ja kokemuksella aika hyvin, vaikka se nykyinen työni ei olekaan. Kiitos sinulle myös vielä kerran!

      Poista
  3. Hieno kirjoitus. Olen vasta huomannut, että noita muurausnaruja käytetään käsitöissä. Itse kannatan luonnonmateriaalien käyttöä, joten muovi on materiaalina sellainen mitä en käytä. Aikanaan päivittelin mielessäni niitä muovista silittämällä työstettyjä askarteluja. Kuinka paljon energiaa kulutetaan muovin "uusiokäytön" takia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi TTT Tie, samoilla linjoilla. Tuossa muovin uusiokäytössä on ollut varmasti hyvä ajatus jatkaa jo olemassa olevan muovin elinkaarta ennen kaatopaikkaa.

      Poista
  4. Hyvä että jaksoit tämän kirjoittaa. Näin olen "saarnannut" omilla kursseillani vaikka osallistujat saavat kyllä omat valintansa tehdä. Leipäpussimuoveista on virkattu käyttöesineitä idealla että sen muovin matka kaatopaikalle vähän hidastuu. Ja tuo maidon tuoksu...tallessa vielä leikattuja maitopussikuteita, jotain niistäkin voisi tehdä mutta kun mitään ei oikeastaan tarvitse. Varmaan saat "lokaa" niskaan tästä mielipiteestä mutta jaan mielelläni taakkaa....Terveisin Taitoloman Arja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arja, itseasiassa lokaa ei juurikaan ole tullut, ei tänne blogiin eikä niissä muutamassa ryhmässä, joissa postausta olen jakanut. Se on minut vähän yllättänyt. Toimisiko tässä nyt kuitenkin valintani: kerron oman mielipiteeni, mutta en liittänyt sitä kenenkään jakamaan työhön. Iloitsen jokaisesta, joka havahtui miettimään omia valintoja.

      Poista
  5. Olen muovikierrätyskäsityöopettaja ( vedän siis kursseja muovin kierrätyksestä käsitöissä ). Yhtään muurausnarua/linjalankaa en ole vielä ostanut enkä varmaan tule ostamaan. Muovikasseista ja -pusseista saa mainiota 'lankaa' helposti ( maailmalla sille on jo oma nimensäkin -> plarn eli plastic yarn ). PP on muovina ihan turvallista käyttää, mutta väriaineista minäkin olen huolissani. En missään tapauksessa käyttäisi näistä naruista virkattuja tabletteja ja koreja ruokapöydässä ennen kuin on varmistettu ettei niistä irtoa mitään haitallista. Toivottavasti asiaa tutkitaan, mielenkiinnolla seuraan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuosta plarn tiedosta, se onkin minulle uusi tuttavuus, pitää vähän googlata. Samaa mieltä, että nyt mennään siltä pohjalta, että PP-muovi on turvallista, mutta väriaineiden turvallisuus on unohdettu, en ainakaan itse ole siihen törmännyt.

      Poista
  6. Kiitos Pirjo, hyvä kirjoitus! Tuntuu, että somen kässäryhmissä tämän aiheen ympärillä on niin kova hype, että harva pysähtyy mitään miettimään. Jos esim. Facebookissa joku onkin päästänyt jonkun kriittisen äännähdyksen, niin se on kyllä tosi nopeasti teilattu. Puhumattakaan siitä, miten ärsyttävää on kun sinänsä inspiroivan kässäryhmän feedi täyttyy vain jostain Bilteman hyllyjen kuvista tyyliin "Iisalmessa oli vielä hyvät valikoimat pinkkiä muurausnarua"... Monet ovat myös valitelleet sitä, että esim. terassinpöydälle muurausnarusta virkatut tabletit päästävät värinsä ekassa sateessa - niin kai, kun ei sitä ole siihen käyttöön tarkoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jonkun pitäisi perustaa oma Muurausnaruryhmä, niin me tavalliset lankojen käyttäjät säästyttäisin tältä muovimaailmalta

      Poista
    2. Kiitos Taina kommentistasi! Juurikin niin pelkään, että meillä on kesän jölkeen roskikset täynnä väriä päästäneitä muovitabletteja... Joku kyseenalaisti blogipäivitykseni jakamista yhdessä käsityöryhmässä. Sen luettua mietin juurikin tuota, että miksi kukaan ei kyseenalaista bilteman lankaröykkiöistä otettuja kuvia. Hypetys menee varmasti ohi, mutta siltikin toivon, että ihmiset vähän enemmän harkitsisivat valintojaan. Olen myös kaivannut käsityöryhmää, jossa pohdittaisiin materiaalien ominaisuuksia, huoltoa ja kierrättämistä faktapohjalta.

      Poista
  7. Minä ihmettelin myös tuota mukamas edullisutta, silloin kun tästä kuulin eka kertaa. Ei ollut pikaisen vertailun perusteella edullista. Kiva, että olit laskenut tarkemmin, vahvistui oma mutu- ajatukseni.
    Toivottavasti tulee juttu telkkuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla minna.sanna.maija, että tuo hinnan pohtiminenkin tässä asiassa oli hyvä pointti. Katsotaan tuleeko telkkariin. tai itseasiassahan tuli jo perjantain ylen aamutv:ssä: lisää muurausnarun hypetystä ;-( Harmittaa, kun toimittajat mukana samassa huumassa ja kapealla näkökulmalla.

      Poista
  8. Hyvä kirjoitus. Kiitos! En ole ko langasta mitään millään tavalla tehnyt, en edes ajatellut tekeväni. Kosteisssa tiloissa varmaan toimii, ei homehdu. Paremmat tuotetiedot pitäisi olla esillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jatta! Ei tosiaan komehdu, mutta nyt on jo joillakin kokemuksia siitä, kuinka auringossa hapertuu. Parempia tuotetietoja ei varmaankaan tule, koska käyttötarkoitus on muu kuin kodintekstiilien virkkaaminen.

      Poista
  9. Tämä oli hyvä kirjoitus. Kiitos Pirjo

    VastaaPoista
  10. Hienoa että joku osaa ajatella asiaa vähän pidemmälle ja kertoa siitä myös muille! Olen seurannut tätä villitystä ja viimeistään siinä kohtaa kun joku teki "pehmolelun" ko. langasta nousivat karvani pystyyn! Ihmiset eivät ajattele. Toivottavasti kuningaskuluttaja ottaa tämän aiheeksi niin ehkä joku muukin havahtuu sieltä muurauslankojen joukosta... Kiitos kun pidät meistä ja pallostamme huolta! ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! Katsotaan eteneekö asia mediassa muuten kuin tukemalla tätä hypetystä. Nyt tähän astihan on käynyt vain niin, myös toimittajat ja jopa asiantuntijat hehkittavat innostusta huomioimatta materiaalin epäekologisuutta.

      Poista
  11. Erinomainen kirjoitus! Kiitos kun kirjoitit. Just joka sana on totta ja mielipiteeni asiasta on 100% sama kuin kirjoitit.
    Näin yhden virkatun kassin. Ihan ok ja sateenkestävä tai uimakassina. Värit olivat niiiin räikeät että mä en voisi sellaista kassia kantaa, vilisee silmissä ja migreeni uhkaa. Millä lie aineilla moiset värit on saatu aikaan.
    Vähän samanlainen villitys oli kasettinauhan virkkaaminen. Huh-huh sitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteistasi KristiinaS! Kasettinauhojen kanssahan lopputulema oli, että kun niitä tutkittiin, todettiin myrkyllisiksi. Olen päättänyt olla ottamatta kantaa tuotteisiin, sillä kauneus on aina katsojan silmissä. Meillä on monenlaisia makuja, toki niiden kehittymiseksi voi ja pitää tehdä työtä.

      Poista
  12. Asiaa! Hyvä kirjoitus, kiitos.

    VastaaPoista
  13. Samalla linjalla oon menny siitä asti, kun facebookin ryhmissä ekat muurausnarutuotokset näin. Minusta muovikasseissa ei ole mitään kaunista ja yritän itse välttää turhan muovin oston / käytön kun voin.

    Hyvä että joku sanoi tämän ääneen, itse en ole rohjennut kun tuntuu muovifaneja olevan niin paljon että saattais saaha nenilleen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos PetraK! Omassa blogissani saan sanoa mielipiteeni ja yritin tosiaan myös hakea siihen riittävästi faktapohjaa. Omista valinnoista, pienistäkin kasvaa isoja puroja. Ei yksittäinen henlikö oikein muilla tavoin voi vaikuttaa kehitykseen.

      Poista
  14. Hyvin ajateltu! Hyvä kirjoitus.

    VastaaPoista
  15. Kiitos paljon hyvästä ja asiallisesta kirjoituksesta ja että uskalsit nostaa asian esille! Itse olen myös tuskissani tätä trendiä seurannut, vaikka mukava nähdä aina innostusta käsitöihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaima! Innostus käsitöihin on hyvä asia ja sitä haluan tukea. Toivottavasti eden osalle tämä vaikuttaa materiaalivalintoihin jatkossa.

      Poista
  16. Kiitos - niin asiaa ja olen entisenä muurarin muijana sitä mieltä, että muurausnarut kuuluu ammatinharjoittajille - ei käsityöhommiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Virpi, hyvä kun ollaan samoilla linjoilla!

      Poista
  17. Kiitos!! Tämä avasi silmäni. Minäkin jo tätä villitystä mainostin parille ihmisille mutta nyt kyllä aikomukseni osallitua moiseen peruuntuu. Tuhannesti kiitoksia Pirjo. ♡ T: Anne K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla AnneK, että sain sinut miettimään valintojasi. Toivottavasti käännät myös kavereidesi ajatukset pois muovinaruista.

      Poista
  18. Asiallinen kirjoitus ja kuvastaa hyvin nykypäivän hype-ilmentymää milloin minkäkin asian äärellä. Ihmiset eivät mieti nenäänsä pidemmälle, kun jo ollaan rautakaupan hyllyjä tyhjentämässä ja väkertämässä käsitöitä ties mihin käyttöön. Minä nimittäin myös katsoin kauhulla sitä virkattua pehmolelua, että kukahan lapsiparka tuon saa. Saa ja pitää kyseeenalaistaa eikä mennä joka tuulen mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tintti! tarkoitukseni olikin juuri tuoda esille minulle tärkeitä faktoja ilman, että ne liittyy kenenkään työn arviointiin.

      Poista
  19. Mielestäni hienosti kirjoitettua tekstiä ja hienoa että sanoit myös siitä ettet syyttele tai tuomitse ketään :) usein näin internetin ihmeellisessä maailmassa ihmiset tuppaavat vetämään herneen jos toisenkin herkästi nenään :)

    Tämä kirjoitus sai kyllä tosiaan miettimään omia valintoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jemina etenkin tuosta syyttelemättömyyden huomiosta, sillä se oli minulle tässä kirjoituksessa tärkeä pointti. Aika outoa on tosiaan välillä aikuisten ihmisten käytös erilaisissa käsityöryhmissäkin, vaikka luulisi, että niissä ollaan hyvänmielenasioiden äärellä. Verkossa viestiminen on haastava laji, etenkin toisilleen vieraiden ihmisten välillä. Ja kiva kulla, että kirjoitus sai sinut miettimään valintojasi!

      Poista
  20. Muovinarua on tosiaan turha käyttää. Toinen asia on että monet niistä käsitöistä joita tehdään materiaalista riippumatta mm virkaten ovat täysin turhia. Tabletit, matot, verhot, maskotit, pussukat yms. Oikeasti niitä ei kukaan tarvitse, mutta virkkaus/käsityöhimoiset ihmiset keksivät yhä uusia turhuuksia muka tarpeeseen jotta voisivat saastuttaa puhtaalla omallatunnolla(?) hieman lisää. :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minä ainakin käytän mattoja lattialla, kannan tavaroitani pussukoissa ja kasseissa ja mielelläni teen lahjaksi pikkulapselle vaikka virkatun pehmolelun tai amigurumin. Ja haaveilen virkatuista pitsiverhoista! Kuin mummolassa aikanaan. Mutta tölkkiklipsulaukut jätän rauhaan! T:satunnainen virkkaaja

      Poista
    2. Käsillä tekeminen on monelle tosi tärkeä asia ja hyvä niin! Itse en lähde arvottamaan toisten tekemisistä, mikä on tarpeellista ja mikä turhaa. Toivon ja ajattelen, että kyllä ne kaikki tulevat johonkin käyttöön.

      Poista
    3. Vielä jatkan, että pitäisi varmaan olla jotenkin systelaattisemmin ja kattavasti organisootuna erilaisia hyväntekeväisyyskeräyksiä, niihin saisi kanavoitua käsillätekemisen energiaa. Nyt tuntuu, että valtakunta kohta täyttyy turvalonkeroista...

      Poista
  21. Hienosti kirjoitettu, hyvä että olet ottanut asian asiallisesti esille. Minä en tämän luettuani ostakkaan sitä ensimmäistänikään muutrauslankarullaa, vaikka olin jonkun korin kylppäriin sellaisesta ajatellut tehdä. Toivottavasti Kuningaskuluttajassa myös asiaan paneudutaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Sirkka, että sain sinut muuttamaan suuntaan. katsotaan tuleeko asia kuningaskuluttajaan! Sitä toivon kovasti!

      Poista
  22. Niin oma ajatukseni on että miksi ostaa uutta materiaalia käsitöihinsä jos tarkoitus on kierrättää, eihän se silloin ole mitään kierrätystä vaan eti tavalla uuden tavaran käyttämistä. Ei muuta kuin lumpusta virkkaamaan.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna, ja lumppuahan kyllä riittää! Se on tosiaa kummallinen ajatus, kun joku on mieltänyt muurausnaruvirkkauksen kierrätykseksi. Sitähän siinä ei ole ollenkaan, kun uutta narua ostetaan kaupasta.

      Poista
  23. Kiitos asian ottamisesta puheeksi! Olen kanssasi samaa mieltä: muovia on ihan tarpeeksi joka puolella ilman että sitä tarvitsee enää tunkea sinne minne se ei kuulu. En ole yhtään innostunut muovinarusta ja olen luullut olevani ainoa, jota se ei kiinnosta yhtään. Minua on ihmetyttänyt naisten hurahtaminen muurausnarun käyttöön: mennään virran mukana ja innostutaan sen enempää ajattelematta ympäristön tilaa tai muurausnarun soveltumista käsitöihin. En näe siinä mitään kaunista enkä ole nähnyt yhtään niin hienoa työtä, etteikö olisi tullut mieleen kysymys, miksi ihmeessä materiaaliksi on valittu muurausnaru. Jos näkee käsin tekemisen vaivan, kannattaa valita kunnon materiaalit. Toit esille myös tosi tärkeän seikan: turvallisuuden. Tuota en ollut itse edes ajatellut! Kiitos sinulle herätyksestä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maihja! On ollut hienoa saada paljon kommentteja, että olen sanonut ääneen monen ajatukset. Siitä on tullut tosi hyvä mieli, koska ensin mietin pitkään, voiko ja miten tähän voi puuttua. Onneksi on tämä oma blogi ja täällä saa sanoa ja perustella omat mielipiteet. En ota töihin kantaa kuin sen verran, että monet olisivat ihan jees ekologisemmasta materiaalista tehtyinä.

      Poista
  24. Erittäin hyvä kurjoitus. Minä kuulun niihin FB-teilattuihin kun vähän suurennellen kerroin tulevaisuuden ihmisten ihmettelevän näitä muurauslankapefflettejä ym... Minä olen sitä mieltä että muovia pitää kierrättää, ei ostaa luonnonmateriaalien sijasta. Himovirkkaajana haluan minun jäämistöstäni löytyvän pitsejä ja liinoja joita kenties hiiret ovat jyrsineet ja perijät saavat sitten niistä tehtyä vaikka suuren kokon jollei löydy harrastusta uusiokäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä samaa minäkin haluan Mia, jättä mahdollisimman ekologisen jalanjäljen itsestäni <3

      Poista
  25. Hyvä kirjoitus! Itse käytän mielummin luonnonmateriaaleja, kuin muovia, vaikka onhan tuosta muurausnarusta näkynyt netissä vaikka mitä hienoja virkkaus- ja neuletöitä!

    VastaaPoista
  26. On hyvä miettiä muovin käyttöä ja sen kiertokulkua. Se on kuitenkin joissakin tilanteissa kiva materiaali sen kutistumattomuuden ja vedenpitävyyden vuoksi. Eivät kaikki muovit ole myrkyllisiä varsinkaan jos niitä ei pidetä väärissä lämpötiloissa. Mitenkähän muurarit narunsa sitten hävittävät? Arvelen että tablettikäytössä terassipöydällä muurausnarusta tuskin on vaaraa. Taikka rantakassina. Tuon pehmolelun kohdalla kyllä sanoisin myös ei, koska lapsen suuhun se ei varmastikaan ole suositeltava materiaali. Tykkään luonnonmateriaaleista, mutta innostuin itsekin muurausnarusta. Olen nähnyt tosi hienoja ja hauskoja virkkauksia muurausnarusta. Itselläni oli pieni tabletti räntäsateessa, ja se kesti sen hyvin, ja kuivui nopeasti. En pidä sillä niin paljon arvoa, että toivon sen kestävän ikuisesti. Sen voi sitten polttaa kun se ei enää miellytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielipiteestäsi! Tuleva kesä varmaan näyttää, kuinka muurausnaruliinat kestävät aurinkoa.

      Poista
  27. Mitähän siitä muovista sitten vapautuu ilmaan, kun se poltetaan? Kannatan pitkäikäisiä. luonnonmateriaaleista tehtyjä käsitöitä, jotka palautuvat elinkaarensa päässä luonnon kiertokulkuun. Toki itsekin olen tullut valinneeksi vähemmän ekologisia materiaaleja, mutten sentään muovia. Nykyisin kun muovipusseista ja -kasseista tehdään käsitöitä, näyttää olevan muodikasta ostaa kaupasta vaikkapa uusia roskapusseja, niissä kun on niin kivat värit. Kierrätystä mieluummin! Kun muurausnarubuumin huumassa tehdyt käsityöt hetken kuluttua eivät enää räikeissä väreissään miellytäkään, ne jäävät joko kaappeihin pyörimään, kaatopaikalle tai energiajakeeksi ja uusi trendi tulee tilalle. Ehkä käsitöissäkin kannattaisi hidastaa: tehdä rauhassa, harkiten ja tekemisestä nauttien pyrkimättä hosumalla lopputulokseen. t. Minna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. muovikäsityöope vastaa että esim. muovikassin polttaminen on yhtä turvallista kuin kynttilän polttaminenkin eli siitä EI haihdu ilmaan mitään haitallista...Toisaalta en ann tuoda kurssilleni esim. VHS nauhoja koska ne sisältävät raskasmetalleja...materiaalitietous on kaiken A ja O.. Muovin kierrätystä kannatan, uuden roskapussin leikkaamista kuteeksi en...

      Poista
    2. Hienoa saada näistä kommenteista itsellkin kokoajan myös lisää tietoa! Uusien roskapussien ostaminen leikkaamista ja virkkaamista varten kuulostaa ihan hurjalta. VHS nauhat ovat tosiaan jääneet pääosin unholaan sen jälkeen, kun niissä todettiin nuo raskasmetallit. Varmaan niitäkin tuotteita kuitenkin edelleen käytössä :(

      Poista
  28. Kiitos. Näin muurausnaru- ja muovivastaiselle tervetullut kirjoitus ja pohdinnan aihe. Vielä ei näyttänyt kukaan kirjoittaneen murusista - kyllähän siitä käytössä irtoaa pikkuhituja, pesytyvät jossakin vaiheessa, huuhtoutuvat viemäreihin ja kulkeutuvat vesistöihin kasvattamaan muovilauttoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin Maija, käytön aiheuttamat haasteet ovat tämän hypetyksen kanssa vielä edessäpäin. Kiitos näkökulmastasi!

      Poista
  29. Innostus, annetaan kaikkien niitä harrastavien tehdä "aikansa", kaikki ahaa asiat kestää melko lyhyen ajan, miksi siihen tartutaan syyllistäen. Iloitsen niitten puolesta jtka osaavat tehdä kaunista ja saavat ilon aiheita itselleen ja muille. Eihän juuri villan käsittely ole liioin puhdasta, viedään Britaniaan pestäväksi ja liekköhän kemikaalit miten ekolokisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ajattelen, että jokainen ekologinen valinta, pienikin, vie kehitystä eteenpäin. Yksilötasolla vaikuttaminen tapahtuu kuitenkin vain pienien tekojen kautta, mutta kun moni tekee niitä, niin niillä on iso vaikutus. Siksi en suhtaudu "hetken hypetyksiin" ihan niin kevyesti. Ja tarkoitukseni ei ollut ketään syyllistää, vaan tuoda esille näkökulmia, joita tähän materiaalivalintaan liittyy. Jokainen tekee ne omat valintansa, myös tästä eteenpäin!

      Poista
  30. Erittäin hyvä kirjoitus! Minä myös sanon ei muoville. En käytä akryylilankojakaan samaisesta syystä, enkä muurarinnaruun ole koskenutkaan. Mielestäni muovikuormaa meistä jokainen tekee jo ihan riittävästi muutenkin, kuin että vielä käsitöissä sitä käyttäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milla Elo! Samaa mieltä olen kanssasi!

      Poista
  31. Samoja asioita miettinyt, muovilla kyllästetään kaikki. Ärsyynnyn muutenkin muoti-ilmiöistä enkä tee mitään vain siksi että 'kaikki muutkin tekevät' :D Valitsen materiaalia joka maatuu, akryyliä olen inhonnut aina. Mutta olen myös joutunut huomaamaan, että muovin välttely on todella vaikeaa, sitä on aivan kaikkialla ja yllättävissäkin asioissa :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Sanna, että olet ajatellut samoja asioita! Muovi on halpaa, ainakin vielä, tosin siitäkin kehitetään kokoajan ekologisempia laatuja, kuten tuolla aikaisemmin joku kommentoi. Kuluttajan on aika vaikea näitä tunnistaa aj siksi itsekin yritän karttaa kaikkea mahdollista uutta muovia.

      Poista
  32. Kiitos tämän tekstin kirjoittamisesta ja laskelmista! Hyvä, että muoti-ilmiöille löytyy kritiikkiä, itse en tekisi muurauslangasta mitään ekologisista syistä ja koska materiaalin turvallisuus mietityttää.

    Monesti nuo tuoteturvallisuusasiat unohdetaan, eri ryhmien keskusteluissa kiistellään kiivaasti mm. kontaktimuovien ja videonauhojen käytöstä. Meitä on muutaman työkseen käsitöitä opettava (yksi taisikin kommentoida jo tuolla ylempänä), jotka koitamme tuoda esille näitä turvallisuusnäkökohtia. PS. Noita muovikassimattoja on meikäläinenkin tehnyt 70-luvulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on teitä, jotka opettajina osaatte ja viette ekologista ajattelua eteenpäin! Tuoteturvallisuus on tosiaankin harmillisen vähän esillä oleva asia!

      Poista
  33. Hieno kannanotto. Ns. kierrätysinto on saanut ihmiset ihan sekaisin siitä, mitä materiaalia kannattaa käyttää ja mihinkin. Kaikki ei käy kaikkeen. Käsityö ja luonnonmateriaalit kuuluvat yhteen. Pitsit virkattakoon puuvillasta. Kiitos kirjoituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi Kvilttaaja! kaupasta ostettu muovinaru ja sen käyttö eivät tosiaankaan ole kierrätystä, vaan uuden muovituotteen käyttöä!

      Poista
  34. Erinomainen kirjoitus. En ole muurausnaruun hurahtanut ja oli mukava lukea erilainen, asiallinen kirjoitus asiasta.

    VastaaPoista
  35. Aivan samaa mieltä kanssasi olen muovin ympäristövaikutuksista ja siksi ällistyneenä olen seurannut tätä muurausnaruhömppää! Olen vuosikaudet tehnyt kuten sinun kuvissasi eli leikannut satoja pikkupusseja ja vähän isompiakin kuteiksi ja virkannut niistä. Myös tuttavat säästävät mulle rinkelipusseja, apteekin oransseja pusseja jne. En vaan voi heittää roskiin iloisen värisiä pusseja, joita tulee kotiin muutamia, vaikka pyrinkin käyttämään kangaskasseja ostoksilla. - Jee, onneksi kirjoituksesi on huomattu näin laajasti! Toivottavasti pääsee tv:seen asti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinisukka! Itseklin iloitsen siitä, miten hyvin kirjoitus on saanut lyukijoita ja kuitenkin pääosin positiivisia ja asiasta huolestuneita kommentteja! Nuo pikkuvirkkaukset herättivät kyllä pienen kipinän elisaatan myös virkata lisää vanhoja muovipusseja, jos keksi tarpeeksi hyvin käyttötarkoituksen.

      Poista
  36. Hyvä kirjoitus, panee ihmiset ajattelemaan. Tänä aikana kun muurausnaru on ollut muotia, olen virkannut eräät salomoninsolmukassit eriväristä kalalangoista, vien tuliaisina, sisällä milloin mitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalalanka on minullekin tässä se ensisijainen vaihtoehtomateriaali!

      Poista
  37. Hyvin kirjoitettu, täyttä asiaa. Hyvä että otit puheeksi, saa ihmiset ajattelemaan.:)

    VastaaPoista
  38. Hyvä kannanotto. Olen myös samoilla linjoilla siinä, että kaikki turha muovintuotanto pitäisi vähentää minimiin. Itse teen paljon käsitöitä, mutta suosin luonnonmateriaaleja.

    Myönnän kyllä, että siinä suhteessa vähän mietin tuota muurausnarua itsekin, kun siitä niin intoiltiin, että sehän voisi soveltua vettyvää lankaa paremmin polkupyörän pinnansuojaksi. Sellaista olin suunnitellut virkkaavani tänä kesänä, muttei houkuttele nähdä isoa vaivaa, jos ensimmäinen sade tai roiskuva kura saa langat roikkumaan, eikä pinnansuojaa viitsisi kovin usein pesuun irrotella, jos sen ompelee paikalleen.

    Ylipäätään materiaali kannattaa aina valita käyttötarkoituksen mukaan. En minäkään elintarvikekäyttöön tai lapsien käsiin laittaisi materiaalia, joka on tehty ulkokäyttöön ja voi sisältää vaikka mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä näkökulmia Kultasirkkunen? Tuohon pyörän pinnasuojukseksi olisi minustakin hyvä löytää joku toimiva materiaali. Osaisikohan joku näitä kommentteja lukeva osata vinkata?

      Poista
  39. Exmieheni on rakennusalan yrittäjä ja on ostanut kyseistä lankaa ehkä kerän tai kaksi. Kyllä sitä samaa lankaa voidaan käyttää useammallakin työmaalla eikä sitä mene samalla tavalla kerätolkulla kuin nyt näihin virkkauksiin. Roskiin se kyllä taitaa raksalta loppujen lopuksi päätyä.
    Jossain fb-ryhmän keskustelussa joku vertasi tätä villitystä toiseen villitykseen eli turvalonkeroihin. Ja siinä vähän vitsillä vielä kommentoi että onneksi näitä kahta villitystä ei kukaan yhdistä. Vaan on sekin tullut nähtyä.
    90-luvulla äitini virkkasi siskon vaippapusseista ihanan vaaleanpunaisen maton mökille. Välillä ihmetyttää tuo ihan trikookuteen ostaminenkin. Samaan aikaan heitetään vaatteita pois mielettömät määrät. Vaikka olen nuori ihminen niin matonkuteen leikkaaminen on minulle ihan tuttu juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Poppana! Minulla on vastaava suhde valmiiseen trikookuteeseen, etenkin sellaisiin, jotka ovat kudetarkoitukseen tehtyjä, eivätkä tekstiiliteollisuuden jätettä. Johtuu siitä, että lapsesta asti olen tottunut kaikki tekstiilit kierrättämään ja matonkuteita saa niistä omiin tarpeisiin ihan riittävästi. taitaa jäädä vielä perinnöksikin ;)

      Poista
  40. Kiitos kirjoituksesta! Jos materiaalia ei ole ko. käyttötarkoitukseen tehty ja se on ostettu uutena, voi se olla kemikaaliensa puolesta siihen täysin sopimaton, jopa vaarallinen. Siksi käytän itse eniten kierrätysmateriaaleja, jotka ovat siis edellisestä käytöstä (miel. tekstiili, jos teen vaatetta) poistunutta materiaalia.

    Tämä ehkä hieman asian vierestä, mutta minusta olisi ihanaa jos useammat käsityöläiset kiinnittäisivät huomiota myös hankkimiensa materiaalien ekologisuuteen. Vaikka tehdään itse, niin jos kaikki kankaat, nauhat ja muut nippelit ostetaan uutena, niin niiden ekologinen jalanjälki on varmasti isompi kuin ostaessa valmistuotteita. Tietty työvoima tuotteen koonnin kannalta on kunnossa, mutta materiaaleja saattaa tehdä edelleen pikkukätöset.. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommenteistasi Outi Pyy! Tuoteturvallisuuteen toivon myös kiinnitettävän enemmän huomiota ja samoin ajattelen, että kierrätystekstiileissä kemikaalikuorma on pienentynyt jo olleen käytön myötä.

      Poista
  41. Olen kanssasi samaa mieltä. Ja toivon villityksen hiipuvan. Käytetään me näitä luonnonmateriaaleja, vaikka välillä niistäkin tulee tehtyä turhakkeita, kun tuo tekemisen vietti on voimakkaampi, kuin tavaran tarve.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti hiipuu tuo villitys Kristiina! Mutta jos seuraavaan villitykseen mentäisiin mukaan vähän enemmän omaa harkintaa käyttäen, siis ne jotka menee. Mikä on tarpeellinen ja mikä turhake, sitä on kovin vaikea määritellä toisen puolesta. Siinäkin jokainen tekee omat valintansa. Käsillätekeminen on kuitenkin tosi tärkeää hyvinvoinnin kannalta!

      Poista
  42. Olen täsmälleen samaa mieltä! Minultakin on monesti kysytty joko olen muurauslankoja ostanut. En ole, enkä aio ostaa. Muurauslankojen käyttö ei ole kierrätystä, ellei niitä ole raksan roskiksesta dyykattu. Minä teen käsityöni mahdollisimman pitkälle poistotekstiilistä, vanhoista farkuista, villapaidoista, nahkatakeista ja t-paidoista. Kierrätysmateriaali on paljon inspiroivampaa ja antaa sopivasti haastetta suunnitteluun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun meitä materiaalien kierrättäjiä on niin paljon! Kiitos Annakaisa!

      Poista
  43. Hyvin kirjoitettu Pirjo.
    Vasta nyt reissun jälkeen pääsin kommentoimaan. Kyllä minullakin jäävät muurausnarut kauppaan, ei ole minun juttuni.
    Juuri vinkkasin osat polkupyörän hamesuojaan ja sain vähän ihmettelyä, miksi tein puuvillasta, enkä muurausnarusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Seija! Tässä on nyt ollut paljon mielenkiintoista kirjoittelua tämän asian ympärillä!

      Poista
  44. Uteliaisuuttani kokeilin tuota linjalankaa virkata. Itse en ole muovin fanittaja, mutta kyllähän silläkin paikkansa on. Ylipäänsä, kun jotakin alkaa käsillänsä askaroimaan, on aina hyvä miettiä tavoitetta ja valita materiaali sen mukaisesti. Virkatessani tunnustelin materiaalia ja pohdin käyttötarkoituksia. Kovaahan se oli ja sormet kipeytyivät, mutta keksin samalla kokeilulleni käytön palasaippuan säilytykseen. Ja lopuksi: kuten tiedämme, nämä villitykset tulevat ja menevät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miettisin ainakin itse, käyttäisinkö palasaippuan säilytykseen muurausnarutuotetta. En varmasti. Epäilen, että siitä ajan kanssa irtoaa ainakin väriaineita, joita en halua hangata ihooni.

      Villitysten tulemiseen ja menemiseen suhtaudun niin, että niissä voisi vähän enemmän käyttää omaa harkintaa. Kyse ei minusta ole tosikkomaisuudesta vaan välittämisestä sekä harkinnasta.

      Poista
  45. Asiaa puhut Pirjo !!! En ole moista muurarinlankaa kokeillut, piti vallan Googlata asiaa :) Eikä tule tarvetta kokeiluunkaan. Mukavaa toukokuun alkua.

    VastaaPoista
  46. Loistava kirjoitus, samaa olen itsekin pohtinut ja jättänyt villityksen omaan arvoonsa. Ei kiitos muovia yhtään enempää. Muissakin käsitöissä ensisijaisesti menen kierrättäen, sitten vasta kauppaan. Silloin jää viimeistelyaineetkin vähemmälle, niitä ainakin käytetään kankaissa.

    VastaaPoista
  47. Loistava kirjoitus, samaa olen itsekin pohtinut ja jättänyt villityksen omaan arvoonsa. Ei kiitos muovia yhtään enempää. Muissakin käsitöissä ensisijaisesti menen kierrättäen, sitten vasta kauppaan. Silloin jää viimeistelyaineetkin vähemmälle, niitä ainakin käytetään kankaissa.

    VastaaPoista
  48. Hienoa, että kirjoitat asiasta. Olen itsekin muovista virkannut ja ommellut, mutta vain kierrätystavarasta eli muovikasseista yms talouteen jo tupsahtaneesta. Tämä uustuotannon käyttäminen ei mielestäni ole kierrätystä, vaikka tuotteen käyttötarkoitus onkin eri kuin alunperin on tarkoitettu. Oikeaa kierrätysmateriaalia olisi tarjolla vaikka miten paljon.

    VastaaPoista