Virkaten ja neuloen

Värejä luonnosta syksyn jakkuun

Kesällä näin Instagrammissa virkatun ruudun, joka jäi päähän pyörimään. Palasin elokuun alussa Lee Esselströmin  kuvaan tuosta mielessä pyörineestä virkatusta ruudusta. Kuva oli niin selkeä, että siitä oli helppo napata idea ja tehdä itselle ohje, siis eka tilkku.

Oli kanervien kukinta-aika ja katselin moottoripyörän kyydissä yhden päivän kanervanpunaisia metsiä satojen kilometrien matkan.

Aloitin siis kokeilemaan uutta mallia kanervanpunaisella roosalla langalla. Lanka on Pirkanmaan Kotityön Roosanauha sukkalankaa. Lopulta kanervaruutujen määrä jäi vain neljään tehopsteruutuun.

Vaihdoin mustikkaan, niitä tänä kesänä olikin metsät täynnä, enemmän kuin kotiin jaksoi kantaa ja pakastimessa tilaa. 

Sininen lanka on kuitenkin indigolla, ei mustikalla, värjättyä. Sitten siirryin keltaiseen, joka on sipulinkuoren jälkiväriä. Neljäs väri on lupiinille värjättyä vihreää. Kaikki itsevärjättyjä lankoja. Lankalaadusta en ole varma, kun olivat joitain vanhoja valkoisia lankoja, jotka saivat kesällä väripäivityksen. Kutakuinkin samaa vahvuutta kuin roosa Roosalauhasukkalanka.

Kun aikani katselin yksivärisiä ruutuja, päädyin virkkaamaan kaikkiin yhden kerroksen kiinteitä silmukoita, puolet keltaisella ja puolet vihreällä.

Keltainen on sipulinkuorella värjättyä ja vihreä on saatu värjäämällä sipulinkuorella ensin keltaiseksi värjätty lanka indigolla.

Pyörittelijöitä paloja tietämättä mitä niistä tekisin. Sommittelun niin ja näin. Päädyin jakkuun, josin malli edelleen hakusessa. Virkkasin ohuelle villasilkkilangalla ensin pötköiksi.

Virkkasin oikealta puolelta kiintein silmukoin. Villasilkki on myös sipulinkuorella värjättyä.

Sommittelun pötköjä. Puolitin kainalon alle tulevat. Mittailin ja laskin tarvittavat lisäkaitalee, jotka päätin neuloat: sivuihin, taakse, kainalonalle, eteen. Ja hihat. Neuleeksi valitsin ns. valepatentin.

Eli joustavan neuleen, jossa neulotaan aina 3 oikein, 3 nurin, mutta niin, että joka neljänneksi silmukkariviksi oikealle ja nurjalle asettuu oikeat silmukat, Samoinoka neljänneksi nurjat silmukat. Ja näiden väliin silmukat, joissa vuorottelee oikeat ja nurjat joka kierroksella. Saikohan tuosta mitään tolkkua?

Neulotut osat ovat Dropsin cotton merinoa. Mukavan pehmeä ja väriltään elävä, joten sopi hyvin kasvijärjättyjen lankojen kanssa yhteen.

Neulottuja osia tein siellä täällä matkakäsityönä. Välillä mittailin pituuksia ja kainalon alle tarvittavaa kiilaa.

 
Langanpäiden päättely virkatuista osista oli yksi huhhuh -urakka.

Taas sommittelua ja kiinnitystavan pähkimistä.

Päädyin jatkamaan virkaten kiinnittämistä oikealta puolelta eli kaikki saumat näkyy päälle.

Lankana vähän paksumpi silkkivillalanka. Wetterhoffilta omasta värikartasta tummanvihreä.

Usein pingotan palat paloina, mutta nyt pingottelin vasta kasassa olevan jakun. Vahva kostutus, kevyt pingotus ja viimeistelevä höyrytys.

Elokuussa aloitettu välikäsityö ja nyt valmis vaate. Nuttu päälle ja menoksi.

Samalla pääsi kuvaan omat uudet säärystimet, kennojoustinta, kuten pinkit työkaverille tehdyt.  Ohjeen löydät aikaisemmasta postauksesta. Ja samaa lankaa kuin omat uudet tumput. Talvi saa tulla.

Mietin, että olisikohan lukijoilla kiinnostusta virkatun ruudun virkkausohjeeseen?

Hyvää kekriviikkoa!