sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Yrttiruukun tarina

 

Millä on kesän ruukut täytetty?

Olipa kerran ruukku, joka katseli maailmaa vähän surullisin, mutta uteliain silmin.


Pää oli tyhjää täynnä.


Korvat kuuntelivat hiljaisuutta.


Nenä ei haistanut mitään merkittävää.


Suu ei tuntenut makuja, ei hapanta, ei makeaa.


Ruukku halusi sisältä ulos.


Haistamaan, maistamaan, kuulemaan ja näkemään kesää, kasvua, aurinkoa, sadetta.


Pihalla ruukku sai pään puolilleen lekasoraa ja mustaa multaa.


 Korvaan basilikaa ja toiseen rosmariinia.


Ohimoille sinistä lobeliaan. 


Otsalle oreganoa.


Takaraivoon oranssia samettikukkaa.


Nenään timjamia - oregano oli nenässä liian riehakas.


Päälaelle tomaattia.


Ruukku hymyili ja nautti kesästä, auringosta, kasvusta, tuoksuista, väreistä, elämästä.


Vieressä muita ruukkuja, joissa orvokkeja, bataattia, sääkukkaa sekä iki-ihanaa, herkkää keijunmekkoa.


Tarinan yrttiruukku on taitavan tyttäreni suunnittelema ja valmistama, (© eeva kuisma). 

Makkaratekniikalla toteutettu iso lasitettu ruukku, joka tuli toistaiseksi meille asumaan <3 


4 kommenttia:

  1. Ihana tarina ja maukasta syötävää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, yrttejä tulee käytettyä, kun ne on käden ulottuvilla. Kasvimaalle tuppaavat unohtua, kun 10 metriä käveltävää ;-)

      Poista
  2. Mainio ruukkukertomus!!! Kyllä keramiikka ja saven työstäminen on mukavaa!! Ja toista samanlaista ei löydy.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ite en keramiikkaa ole juurikaan tehnyt. Jep vaikeeta toistaa samanlaista kokoa, muotoa ja lasitusta. Aina yllätys, mitä uunista tulee ulos :-)

      Poista