Perusteellista matonpesua

Kasarimaton uusi elämä

Kesä on matonpesun kulta-aikaa. Kuuluu varmaan varsin monen suomalaisen kesärutiineihin, eikä ollenkaan niihin inhotuimpiin tai vastenmielisiin. Ihan toista kuin vaikka ikkunanpesu. Matonpesua ajatellessaan tulee nenään mäntysuovan miellyttävä tuoksu. Itse kannatan palasaippuan käyttöä, koska se on ekologisempaa kuin pullosta. Pullosta tulee lutrattua suoraa matolle liikaa ja aina siitä jää jäljelle se ikävä muovipullojäte.

Tosin tällä kertaa käytin sitä pullossa olevaa mäntysuopaa. Miksikö? No oli vähän perusteellisempi pesu ammeessa. Tai ei se pesu, mutta ennen sitä purin maton kuteiksi. Juuri niin, loimet poikki toisesta päästä ja kuteet irti ja kyynärpään ympäri vyydeiksi ja ammeeseen pesuun.

Miksi näin?

Koska matto on ollut jo vuosia varastossa. Miksi näin? Koska se oli ihan liian iso käsitellä siivotessa tai pestessä. Noin 2 metriä leveä ja yli 3 metriä pitkä. Ja mikä väri - musta-beessi kuvikasmatto (musta ja beessi toisinpäin toisella puolella mattoa) värillisin kasariruuduin. Ei siis mikään väri, vaan ankeuden huippu. Beessi on jo sanana ihan karmea ja värinä vielä pahempi, siis minulle. Matto on aikakaudelta, jolloin kaikki sai vielä olla hillittyä ja tylsää. Muistan, että matto oli iso hankinta 80-luvulla, maksoi jotain 390 markkaa, ihan hirveä hinta nuoren perheen matosta silloin. Rasinmäen desgnmatto, lattialla ehti olla noin 20 v eli ihan hyvin oli käytössä. Nyt vaan aika on toinen.

Pellavaloimesta tuli paljon pätkiä purkaessa. Onneksi ehdin heittämään ne nuotioon ennen kuin mieleen tuli tusina uusiokäyttötarkoitusta.

Nyt se on pesty. Pesua vauhditti musta-harmaan maton tilaus. Mustaa kuudetta kun ei minulla juurikaan ollut varastossa. Ja sitten periaate, että uutta kudetta ei osteta, kun tekstiiliä on jätteeksi ja kierrätettäväksi ympärillä vaikka kuinka ja paljon.

Paitsi lähes 5 kiloa mustaa kudetta ja parisataa grammaa kasari keltaista, punaista ja vihreää ruuduista, sain matosta yli kaksi kiloa sekä auringon keltaista että oliivin vihreää kudetta. Ihan huippua! Odotan jo, että pääsen kutomaan ne matoiksi.

Miten ihmeessä beessi muuttui keltaiseksi ja vihreäksi pesussa? No ihan siten, että heitin puolet vyyhdeistä koneeseen keltaisen värin kanssa ja toisen puolen vihreän värin seurana.

Tämä tauti, siis maton purkaminen, minulla on ollut pari kertaa ennenkin. Edellisestä vastaavasta projektista olen kirjoittanut tänne blogiiinkin pari vuotta sitten otsikolla Matot kuteiksi. Kierrättäjä on kummallinen ihminen, jaksaa yllättää itsensäkin toistuvasti. Onko teillä muilla tällaisia kummallisia harrastuksia? Ainakin kaksi vuotta sitten oli joitakin samanmoisia kanssasisaria!

Matonkutominen on kyllä ihan huippu ihanaa. Nyt alkoi kesän neljännen maton tekeminen tuosta mustasta kuteesta ja sen sekaan pääsi tuosta kahden vuoden takaisesta purkuprojektista mustan kirjavat kuteet. Kätevää! Niin, ja huomaa maton piristävät harmaat raidat :-)

 

Aikaisempiin kesän mattoihin ja kutomiseen muutenkin palaan lähiaikoina uusissa postauksissa. Instagrammissa noita mattokuvia on jo tältä kesältä ollutkin, löydät ne  @punospirjo : lta, jolla jaan blogin, käsitöiden  ja puutarhan kuvia. Tervetuloa seuraamaan!

Elokuuta!