Lankojen kasvivärjäystä

 

Elokuun lauantai kasvi-lankapatojen äärellä

Lauantaina toteutui yksi pitkäaikaisista haaveista! Pääsin ulos värjäämään lankoja kasveilla mainiossa seurassa ja osaavassa ohjauksessa. Tämä saa toistua myös ensi kesänä!

Neljän naisen ryhmänä touhuttiin koko päivä kellon ympäri. Välillä syötiin ja lopuksi myös saunottiin. Ikimuistoinen päivä. Ja lankojen kanssa saatiin taattua väriterapiaa tummuvaan syksyyn. Kyllä marraskuun pimeistä näillä eväillä selviää!

Mitä oikein tapahtui?

Ennen värjäyspäivää kerättiin kasveja ja hankittiin värjäykseen sopivia lankoja. Ja vähän kirjallisuuteenkin tutustuttiin.

Kasveja kerättiin teiden laidoilta, pihoilta ja kaupan sipulilaareista. Useamman kaupan sipulilaarit tyhjättiin irrallisista sipulinkuorista ja omiakin sipuleita kuorittiin.

Kaikkien kolmen naisen rehut, langat ja eväät pakattiin Poloon aikaisin lauantaiaamuna. Voi Poloista, kun oli tavaraa lattiasta kattoon, mutta hyvin mahduttiin myös kolme naista mukaan. Aasin ja lampaiden luona kohdattiin ohjaajamme ja siitä jatkettiin järven rantaan patojen äärelle.

 

Mahtava paikka, kaikki niin hyvin suunniteltu kasvivärjäystä varten. Kaikki tarvittava käden ulottuvilla. Ja niin mainiot padat!

Aloitettiin lankojen käsittelyllä. Haltijalangat paikoilleen, jotta vyyhdin pysyy järjestyksessä. Ja nimilaput, että jokainen tunnistaa omat lankansa. Sitten suunniteltiin, mihin pataan / väriin kukakin laittaa kuinkakin monta vyyhteä. No ihan ei suunnitelmassa pysytty, mutta ilman sitä hommasta ei olisi tullut mitään. Kyllä opettaja osasi hyvin!

Sitten kaikkien vyyhtien pesu ja huuhtelu. Villan rasvat ja muut värintarttumista haittaavat epäpuhtaudet pois. Villan lisäksi minulla oli värjäykseen ohutta villasilkkilankaa.

Pesun jälkeen suurin osa langoista laitettiin aluna-viinikivi-puretukseen isoimpaan pataan. Sipulinkuorien joukkoon laitettiin langat ja puretusaineet, siis alunaa ja viinikiveä.

Muut kasvit laitettiin kiehumaan väriliemen aikaan saamiseksi.

 Ope oli laittanut krapin, verihelttaseikikin jalat ja kokonaiset verihelttaseitikit kolmeen pataan likoamaan jo edellisenä iltana.

Päivän vaikein homma olikin sitten saada tuli palamaan kaikkien patojen alle. Lopulta onnistuttiin ja kaikki padat alkoivat lämmetä, värit irrota ja langat purettua. Purettaminen tekee langan väriä vastaanottavaksi aukaisemalla villan rakennetta.

Puuhaa riitti kaikille kokoajan. Oli veden pumppaamista. Kiehumisen seuraamista. Ajanottamista. Puiden pilkkomista ja lisäämistä tuliin. Lämpötilan mittaamista.

 

Tetsa sai helposti halki isotkin halot!

Menemistä sinne ja tänne. Savut välillä silmissä, nenässä, korvissa kaikkialla. 

Väriliemen kehuttua noin tunnin, kaikki muut paitsi sienet, sipulinkuoret ja krappi siivilöitiin. Kasvit olivat siis antaneen värinsä liemeen. Sitten langat liemiin. Kuumenemaan ja noin 80 asteisena yksi tunti. Huomaa ammattimaiset otteet ja jalkojen asennot!

Sipulinkuorista saatiin ensimmäiset valmiit värit. Voi sitä riemua, kun ripustettiin vyyhtejä narulle kuivumaan. Pohjalangasta ja sen väristä riippuen jo niin monta eri sävyä.

Verihelttaseitikeistä ja krapista saimme punaisia ja punaruskeita lankoja.

Sitten tehtiin päätöksiä. Langan väri hyvä/haluttu. Tai muuttaminen vihreäksi rautavihtrillillä. Raudan kanssa padassa vielä 15 min. Päätöksiä päätöksen perään. Lankoja huuhteluun ja narulle kuivumaan.

 

Raudan lisäämisen jälkeen värilientä ei voinut enää käyttää uudelleen. Sipulinkuorista saimme varsinaisen värin jälkeen vielä kolme jälkiväriä. Osan jälkivärjätyistä sipulilangoista laitoimme vielä krapinjälkiväriliemeen ja saimme eri sävyisiä oransseja lankoja.

 

Lankojen värikirjon laajensi eriväriset pohjavärit valkoisesta harmaan eri sävyihin.

Ainakin kuusi kiloa lankoja värjäsimme yhteensä. Melkoinen määrä jokaiselle kotiin vietävää.

Omat kosteat langat levittelin pesuhuoneen kuivaustelineeseen. Piti käydä niitä kesken yötäkin silittelemässä. Niin ihania.

Edellisestä kasviävärjäyksestäni on kulunut runsaasti aikaa. 80-luvun alussa olen työharjoittelussa pitänyt myös muutaman värjäyskurssin. Olipa ihanaa tehdä taas tätä hommaa. Monen monta työtä saa näistä uusista langoista, kun vaan raskii käyttää.

Päivän työskentely oli mahtavaa, hyvä osaava ohjaaja ja kolme innokasta kurssilaista. Kaikki toimi tiiminä loistavasti yhteen. Kotiinlähtiessä halattiin, pakattiin langat Poloon ja palattiin kotiin.

Vielä on tekmättä portfolio väreistä ja resepteistä. Palataan siis täälläkin vielä myöhemmin tarkemmin kasvikohtaisiin väreihin. Nyt saa olla kade :)