lauantai 1. marraskuuta 2014

Tekstiili kiersi aamusta iltaan

Texvexiä ja räsyvirkkausta

Lokakuun viimeinen päivä oli mainio. Monessa mielessä. Ei vähiten sen vuoksi, että oli lomapäivä. Etenkin päivän teeman vuoksi - tekstiilien kierrätys! Lomapäivän aamulle olin suunnitellut tutustumisen Hämeenlinnan Texvex -kierrätyspisteeseen. Ja ilta huipentui räsyvirkkaukseen Turengin asemalla.

Texvex ideologiasta ja Forssan Texvexistä olen kirjoittanut jo aikaisemmin syyskuussa: Texvex kierrättää tekstiilit. Sama idea on monistettu Hämeenlinnaan Sampolan työkeskuksen verstasmyymälän yhteyteen.


Vuosiin en ole Sampolassa käynyt ja myymälä oli tosi positiivinen yllätys. Laadukkaita töitä kohtuuhintaan. Korikäsilaukkuihmisenä en voinut lähteä pois ostamatta mainiota hyvin tehtyä ruskeaa rottinkikoria. Sisäkassin tyyliä vielä mietin.


Taas yksi laadukas käsilaukku lisää. Aikaisemmista lisää täällä. Texvex osastolta löysin edukkaita nappeja puolen sataa. 


Ja oranssia aitoa Vuokkoa 60-70- luvulta. Näistä tulee todennäköisesti kotelomekko.


 Ja vielä saman aikakauden Helmi Vuorelmaa. Käsipyyhkeiksi tai kirjontapohjiksi.


Kaikki Texvex-jutut alle vitosella ja kori vähän reilu kolmekymmentä rahaa.


Suosittelen Sampolan verstasmyymälää molemmista näkökulmista - sekä näkö- ja kuulovammaisten töiden ostopaikkana ja toiminnan tukemisena että tekstiilien kierrätyspaikkana.



Ja illalla yhteisöllinen käsityöilta Ravintola Turengin asemalla jatkoi tekstiilikierrätyksen teemaa. Korien ja pyykkikopan kanssa asemalle, jossa räsyvirkkauksen ohjausta innokkaalle eri-ikäisten naisten joukolle. Talon kokkikin olisi halunnut virkkaajien innokkaaseen joukkoon, mutta kiireet keittiössä ajoivat ohitse.

Hyvä mieli tuli siitä, että kaikki saivat vähintään yhden työn tehtyä tai ainakin hyvään alkuun. Erityisesti ilahdutti, että vasurivirkkauskin saatiin ainakin jollakin tavalla haltuun. Ei ole helppoa ohjata vasenkätisiä ilman kokemusta, mutta vastakkain istuen se onnistui lopulta niin, että isoäidinneliö alkoi syntymään kulma kulmalta.

Oltiin niin touhukkaita, että unohdin ottaa yhtään kuvaa virkkaajista saati heidän aikaansaannoksistaan. Onneksi muutama virkkaaja lähetti kuvia töistään, niitä tässä nyt mukana.

Mallan pannunalunen ja myös jo tosi toimissa:


Maritan pannunalunen ja korit monenlaisille tavaroille:


Maspen farkkukori isänpäivän suklaille:


Seuraavaksi eli marraskuun 20. Päivän iltana asemalla neulahuovutetaan. Ja lisäksi on mahdollisuus kirjoa huovutuksiin jotain extraa. Ehkä monella on silloin myös jo lähestyvä joulu mielessä. Ja joulukuussakin vielä touhutaan ainakin tähtien, mutta ehkä myös sydänten äärellä.

Tänään Pyhäinpäivänä kiivettiin Hakoisten Linnavuorelle kirkkaassa auringonpaisteessa. Katseltiin kauas, jotta taas näkee paremmin myös lähelle. Mietittiin historian kulkua ja mitä kaikkea alueen historiaan liittyy.





Nyt illalla on hyvä katsella mm. pimeässä tuikkivia tuikkuja ja lyhtyjä ja muistella edesmenneitä läheisiä.



 Marraskuu - se on taas täällä!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti