Mainoslehdestä laukuksi

Hakapunottua väriä elämään

Rakastan punottuja käsilaukkuja. Eri materiaaleista, eri tekniikoin tehtyjä. Ja erityisesti niitä, joissa on jotain kierrätettyä ja uuden materiaalin määrän minimointia. Rakastan punontaa pajusta, paperista, narusta, lankasta kankaasta. Nämä kaksi rakkautta kohtaavat itse punotuissa laukuissa. Koreissa, käsilaukuissa, juhlalaukuissa.

Paperipunonnassa hakapunonta on lempparini käyttötuotteissa. Siitä syntyy kestävää, joustavaa ja kimmoisaa pintaa. Paperi on siinä riittävän moninkertaisena ja hakapalojen kiinnitys toisiinsa sekä renkaiden ompelu yhteen on nopeaa. 

Hitain vaihe on leikata ja taitella punottavat elementit. Hakapunonnassa paperikaitaleet leikataan 5:2. Tässä laukussa palat olivat 20 cm x 8 cm ennen taittelua. 5:2 suhteella syntyy sopiva joustavuus, joka lisää tuotteen kestävyyttä.

Ohjeet hakapunontaan löytyy blogistani vanhasta kirjasta punomani kassin postauksesta. Tein vuonna 2012 itselleni oman "Luis Vuittonin", tai oikeasti jotain enemmän. Ainakin enemmän omantyyliseni laukun. Tuossa postauksessa on myös kuvalliset ja sanalliset ohjeet hakapunontaan.

Kun projekti on erityisen pitkä, sen valmistuminen tuntuu superhyvältä.Tätä laukkua olen tehnyt liki vuoden. Hakapunonnan peruselementtien taittelu keski ja kesti. Samoin palojen liittäminen yhteen, kun mietin muotoa ja kokoa pitkään ja hartaasti.

Paperi on ruotsalaisen Gudrun Sjölundin mallistolehdistä. 

Hurjasti värikkäitä sivuja ja kaunis mattapinta paperi.

Punottujen renkaiden ompelu yhteen oli sukkela vaihe. 

Etenkin, jos käytössä on loivasti kaareva verhoilijan neula.

 

Sitten taas jumitusta. Minkälainen hihna?

Neljän silmukan neulenyöriä lankarullalla. 

Ehkäpä nopeammin olisi tullut puikoilla neuloen, mutta oli tässä jotain nostalgista.

Tavoittelin meleerattua pintaa, joten käytin kahta eri lankaa rinnakkain. 

Merseroitu puuvilla ja kerrattu pellava. Kiiltoa ja värien siftaavuutta. 

 Palaan nyörin tekemiseen seuraavassa postauksessa.

Paperipinnan lakkasin suihkutettavalla lakalla. 

Mattalakka kirkasti pintaa sopivasti ja toi värit entistä paremmin esiin.

Lakattuna paperilaukku on myös käytössä kestävämpi, 

vaikka eihän tämä toki mikään joka päivän arkilaukku ole. 

Vain spesiaaleihin tilanteisiin.

Nyöri hihnaksi. Ehkä vielä mietittävä jonkinlainen kiinnitys. 

Nappi ja lenkki? Magneetti?

Kiinnostuitko hakapunonnasta? Ohjeita löytyy kirjoista, joissa paperi- tai kahvipussitöitä. ja tosiaan myös blogissani on ohje, kun olen tehnyt aiemmin jo toisen laukun samalla tekniikalla, tässä linkki tuohon postaukseen vielä uudelleen. Tuo onkin yksi blogini kestosuosikeista, lähes aina kymmenen suosituimman joukossa.

Laukulla saan lisää väriä elämään. Tosin kyllä sitä jo nykyisinkin on ihan mukavasti. 

Lisä tekee kuitenkin aina hyvää!

 Saan laukun myös hukkumaan tai sulautumaan muihin väreihini niin halutessani :)

Värikastä helmikuuta myös sinulle!