lauantai 31. toukokuuta 2014

Uutta materiaalia kasvamaan

Pajupellon kevätsiivous

Tänä keväänä oli korkea aika tehdä pajupellon suurhuolto. Ja koska ei ollut ylioppilas- tai valmistumisjuhlavelvoitteita, oli erinnomainen päivä kitkeä ja istuttaa. Sadekuurot huolehtivat, että työssä oli myös taukoja.


Yhtä nurkkaa lukuunottamatta, leikkasin kaikki pajut kevättalvella ja keväällä alas. Nyt kasvu oli  jo kovasti käynnissä. Samoin vuohenputkien, nokkosten ja muiden pajupellolle kuumattomien kasvu.


Kahdet käsineet kädessä revin pois kaikki asiaankuulumattomat vihreät. Vaikka pohjalla on alusta asti ollut vanhat pressut, niin kummasti niiden alta ja kasvuaukoista työntyy kaikenlaista ei pellolle kuuluvaa. Yksi kunnon kitkentä kesässä on yleensä tälle pellolle riittävä. 


Nokkosten takaa paljastui kaikenlaista.  Hienosti uutta kasvustoa vauhdilla työntäviä pajuja.


Osa vähän hitaammalla vauhdilla kasvuun lähtenyttä.


Ja myös monta kuollutta ja kuivunutta juurakkoa. Vähän surullisen näköisiä.


Kahdeksan rivin kirtemisessä sai aikamoisen tovin kykkiä. Lopuksi vielä leikoin kuivua oksantynkiä pois. Ja kolmas kykkiminen oli uusien pistokkaiden istuttamisessa. Päivän jumpat siinä tuli hyvin tehtyä.
 

Muutama viikko sitten laitoin pistokkaita eri lajeista ämpäriin veteen juurtumaan. Noin sata tikkua niitä varmaankin oli, kaikkia eri lajeja, joita pellollani kasvaa.


Nyt juuret olivat mainion mittaisia ja lehdet tikuissa terhakoita. Pajut pitää muistaa aina laittaa juurtumaan oikein päin eli kasvusuuntaan. Siis silmujen yläpäät kohti taivasta. Latvat eivät juurru.


Rautakangella reiät kaikkiin tyhjiin tai kuolleen pajun aukkoihin. Aukkoihin pajutikut niin, että noin 15 cm tikusta jää mullan alle. Mullan tiivistys pistokkaan juureen.

 
Kastella ei tänään tarvinnut, taivas piti siitä huolen.


Uudet pistokkaat juurtuvat ensimmäisenä kesänä ja jaksavat lisäksi kasvattaa vain yhden piiskan. No niistäkin tulee jo melkoinen nippu punontamateriaalia. Seuraavana kesänä sitten taimi alkaa haaroittua ja tuotanto moninkertaistuu vuosittain. Paitsi jos paju kuolee ja niinkin tosiaan välillä käy.


Nuo kaikki nyt kuolleet eivät ole viime talvelta, vaan muutamalta viime vuodelta. En ole hetkeen tehnyt tälläistä perusteellista siivoamista ja päivittämistä pellollani.

 
Peltoko? No kyllä, vaikkakin aika pieni sellainen. Ja kyllä tuore paju alkaa kasvaa riittävässä kosteudessa ilman juurruttamistakin. Kuten nämä kukkapentin aidan tolpat. Aidan tekoon voit tutustua aikaisemmasta postauksesta täältä.

Suloista ja terhakasta kasvua!






2 kommenttia:

  1. Huh kova työ! Ja hyvä muistutus, täytyykin tästä lähteä kukkapenkkiin möyrimään. Onnittelut blogille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, onneksi ei tarvitse tehdä toista kertaa tänä kesänä :-) Kiitos onnitteluista, täällä jo valmistaudutaan synttäri-illan ilotulitukseen!

      Poista