Piilosilmukkavirkatut tumput

  Piilosilmukkavirkaten näkyvää tulosta

Sosiaalisen median yhteisöllisyys on hieno juttu! Sain loppukesästä työkaverilta pussillisen itselleni vieraita koukkuja. Marraskuun lopulla muistin koukut ja kyselin mm.- Käspaikka - käsityö elämässä -ryhmän kautta FB:ssä, mitähän nuo mahtavat olla. 

Samana päivänä sain roppakaupalla vastauksia ja niistä piilosilmukkavirkkauskoukku tuntui osuvan oikeaan. Kiitän tästä avusta kovasti! Googlaamalla piilosilmukkavirkkaus tai norjaksi pjoning tai ruotsiksi smygmaskvikning, löytyy paljon kuvia ja ohjeita aiheesta. Vaikuttaa siltä, että tekniikka on / on ollut varsin suosittua ainakin Ruotsissa ja Norjassa. 

 
Samalla tunnistin, että myös itse omistan yhdet piilosilmukkavirkatut lapaset, Helmiveneen alpakkalapaset. Hyvä suomenkielinen ohje piilosilmukkavirkkaukseen on Punomon sivuilla.
 

Vasta joulurauhan julistuksen jälkeen ehdin vihdoin kokeilemaan koukkujani. Tein ekat tumput yhdellä pisimmistä koukuista. En vaihtanut koukkua kesken virkkauksen, vaikka sen pää painoi välillä ikävästi kämmeneen. Lankana 100% Lima -villalanka.

Piilosilmukoiden eli kiinteiden ketjusilmukoiden virkkaaminen on helppoa, mutta tasaisen virkkuurytmin saaminen näillä koukuilla vaati vähän treenausta. Koukku silmukkaan, lanka koukulle ja lanka suoraan läpi molempien lankojen. Ja sitä samaa toistetaan koko ajan.

 

Pinnasta saa erinäköistä sen mukaan ottaako koukulle edellisen kerroksen silmukan etu- vaiko takareunat. Tein tumppujen reunaan 8 kerrosta niin, että otin aina silmukan takareunan koukulle. Muuten tumput on tehty niin, että olen ottanut koukulle silmukan etureunan. Peukaloa varten jätetään sopivan kokoinen aukko ja siihen siis yläpuolelle ketjusilmukoita, joiden kohdalla 1. kerroksella on otettu koukulle silmukan takareuna. Näin jää silmukan toinen reuna peukaloa varten vapaaksi.

Lapasten kavennukset on tehty 4 kohdassa eli säteittäin. kaventaessa otetaan kahden peräkkäisen silmukan lanka koukulle ja vedetään lanka kaikkien kolmen langan läpi kerralla.

Peukalo virkataan aukosta ylöspäin ja lopussa kavennetaan joka toisella piilosilmukalla, välissä yksi normaali piilosilmukka.

Tumput ovat tiiviit ja napakat, mutta kuitenkin joustavat. Ekat tumput tein ihan yksivärisinä. Hain vaan rytmiä virkkaamiseen.

Keltaisten tumppujen Lima -villalanka oli varmaankin paksuin mahdollinen näille koukuille.

 

 

Piilosilmukkavirkkaus sopii hyvin ohuelle langalle, sillä neuloksesta tulee kuitenkin tiivistä ja lämmintä. Lämpimämmät kuin yksiväriset ohuesta langasta neulotut yksinkertaiset lapaset. Tietenkin paksulla langalla ja isolla virkkuukoukulla sitä saa tehtyä paljon nopeammin, mutta selvästi perinteiset tumput tekniikalla on tehty suht ohuista langoista. Nopeampaa tämä on kuin neulakinnastumppujen tekeminen. Mutta hitaampaa kuin neulominen. Ainakin minulle.

 

Toisiakin jo aloitin tehdä. Lyhyemmällä koukulla, joka on selvästi mukavampi käteen. Mahtuu hyvin kämmenen sisään. Nämä minun  koukut ovat selvästi vanhoja ja aika ohuelle langalle tehtyjä.

 

Toisia tumppuja tai kämmekkäitä (en ole vielä päättänyt kummat tulee) teen nyt ohuesta 2-säikeisestä Pirtin kehräämön karstalagasta, jota olen viime kesänä värjännyt kasviväreillä kilokaupalla.

Kuviollista virkkausta on kyllä mukavampi tehdä ihan kiinteillä silmukoilla, koska silloin voi lepäävät kuviovärit kuljettaa virkkuun sisällä. Tässä piilosilmukkavirkkuussa niistä jää lenkit nurjalle puolelle, ihan niin kuin kirjoneuleessakin.

Nenä kohti uutta vuotta pilmusilmukkavirtaten tai muuta touhuten!

Junasukat, junatumput ja myssy

Pieniä asusteita pienokaiselle

Sukkapuikkosukkien ja -lapasten lisäksi olen ruvennut tekemään enenevässä määrin sukkia ja tumppuja pyöröpuikolla ja macig loopilla. Ja nimenomaan varresta eteenpäin edeten eli samaan suuntaan kuin sukkapuikoilla. Ehkä minulle olikin macig loopin käytön kynnys siinä, että pitkään törkäilin siihen vain varpaista varteen etenevistä sukissa.

Arkimamman blogissa oli mainio ohje varresta varpaisiin etenevien sukkiin. Hyödynsin jo keväällä ohjeesta sekä aloituksen että tiimalasikantapään tekemisen. Tässä linkki tuohon käyttämääni Arikimamman ohjeeseen. Yleensä kyllä teen vahvistetun kantapään. Mutta esim. ihan pienten lasten sukissa ne ei ole välttättömät. Pohjat ei kulu vaunuissa ja lattialla ilmaan potkiessa.

Junasukkien tarina on liikuttava. Varmaan monelle neulojalle ihan tuttu, mutta haluan sen tässä jakaa. Lähde on Etelä-Pohjanmaan Taito ry.

Junasukkien tarina

Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa. Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana. Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria. Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa.
Linkki lähteeseen, samalla sivulla on myös junasukkien ohje sukkoapuikoilla neuloen.

Tein siis junasukkani varresta varpaisiin macig loopilla ja tiimalasikantapäällä. Siten siis sukat poikkesivat perinteisestä junasukkaohjeesta. Loppukesästä ja alkusyksystä on ollut mainioita lämpimiä kelejä neuloa pihalla lepotuolissa varpaat pystyssä.

 

Moni on varioinut junasukista junatumpuja. Niin minäkin tein. Peukuttomat tumput pienokaiselle.

Asustesettiin tein vielä myssyn. Googlasin vauvanmyssykuvia ja löysin mieleisen sekä tyyliltään junasukkiin ja -tumppuihin sopivat. 

Ilokseni huomasin, että malli oli Moda-lehdestä, joka löytyi omasta lehtihyllystäni. Moda 1/2012.

Lehden myssy oli tehty paksummasta langasta, joten lisäsin silmukoita ja skaalasin kavennukset ja joustimet suurempaan silmukkamäärään. Ja myös myssyn tein macig loop tekniikalla, en sukkapuikoilla, kuten lehden ohjeessa.

Omenanvihreä asustesetti on neulottu Dropsin Baby Merino villalangasta 2,5 numeron pitkällä pyöröpuikolla. 50 gramman kerässä lankaa on 175 metriä ja lanka on 100% villaa. Kahdesta kerästä jäi vielä jonkun verran lankaa. Ihanan pehmoista pienen iholle. Omenan vihreä väri oli mielestäni mainio pienelle pojalle.

Paketti kruunaa setin. Väriin sopivalla hyllypaperilla taustapahvin päällystys. Asusteiden ja kurpitsakaiffarin asettelu pahville, sellofaania päälle ja vihreästä niinestä naru ja rusetti. Asusteet ovat päässeet ristiöisissä pienokaiselle.

Seuraavat junasukat tuli jo heti perään. Kurpitsan oranssit, samasta Baby Merino -langasta. Saa nähdä, kenen varpaita pääsevät lämmittämään. Pienet asusteet, ihanan sukkelia neuloa!

Elokuusta syyskuuhun - kesästä syksyyn!

Tumppu- ja sukkakausi korkattu

Ihana kesä alkaa olla takana. Huomenna alkaa syyskuu. Odotan tapahtumarikasta syksyä.

 

Ensi viikoksi on luvattu lämpimiä päiviä, mutta ilmassa on silti jo syksyn kuulautta ja kosteutta.

Syksyssä on parasta ruskan värit. Ja sadonkorjuu. Muuten olen kesäihminen.

 

Ja vaikka päivät menee vielä sukitta, niin villasukkia alkaa tippumaan puikoilla. Samoin lapasia.

Raitasukat ovat Maija -langasta. Neljän silmukan palmikoita lomittain neljän kerroksen välein. 

Palmikoiden välissä 2 silmukkaa nurin. 12 silmukkaa puikoilla. Palmikot jatkuu jalkapöydän päälle.

Puolukan ja pihlajanmarjan värejä neljän kerroksen raitoina varrensuusta varpaisiin. 

Sukat matkasivat jo varpaita lämmittämään Turkuun.

Napakat tumput Lankamaailman Superwash Sport -tarjouslankaa. 

 

Petrooleissa tumpuissa on10 silmukkaa puikoilla. 

Kahden silmukan palmikkoa varressa ja kahtena raitana kämmenselän päällä sormenpäihin asti. 

Muutoin kämmenselässä vuorotellen kerros oikeaa ja kerros nurjaa. 

 

Kämmenen sisäpuoli sileää neuletta, samoin peukut. Peukkuja varten peukalokiila. 

Tumput matkasivat jo Tampereelle sormia lämmittämään.

Tervetuloa syyskuu!

Excuse -päivitys

Aika on kulunut kuin siivillä

Edellisestä päivityksestä on - hupsista :o - kulunut aikaa jo pari kuukautta. Tässä on ollut loppuvuoden aikana kasakaupalla kaikenlaista mukavaa kiirettä. Mukavaa sen vuoksi, että kiire on painottanut vapaa-aikaan ja kädentaitoasioihin eikä arkipäivien työtöihin. Mukavia kokemuksia, uusia verkostoja ja roppakaupalla ideoita on ollut tämän syksyn teema. On kertynyt kasakaupalla muisteltavaa monenlaisista kädentaitoihin liittyvistä asioista. Tässä postauksessa joitakin highlightejä parilta kuukaudelta.

Lokakuun viimeisenä viikonloppuna oli Hämeenlinnassa Kalevalaisten naisten kekri päivät. Kekrimarkkinoilla oli monenlaisia työpajoja johon sekä kekrin osallistujat että kaupunkilaiset saivat tulla kokeilemaan monenlaisia kädentaitoja ohjatusti. Tyttäreni opasti kusudama -kukkien taittelua vanhojen kirjojen sivuista. Minä ohjasin matonkuteista räsyvirkkausta isoäidinneliöohjeella. Vajaan kolmen tunnin aikana syntyi paljon onnistumisen kokemuksia ja mukavia muistoja kotiin vietäviksi. Meitä ohjaajia ilahdutti vielä parin viikon päästä Kalevalaisten naisten liitolta postissa kiitokseksi ohjauksesta tulleet kalevalakorut.

Räsyvirkkaajia kekrimarkkinoilla 27.10.2012

Valmis pannusalunen räsystä 27.10.2012

Melkein suoraan kekrimarkkinoilta eli seuraavana päivänä alkoi viikon D-vitamiinilataus Playa del Inglesissä. Työroolit narikkaan ja turistina olemista omaan tahtiin. Miehen kanssa käveltiin hiekkarannalla ja kaduilla tolkuton määrä kilometrejä. Ja kun oli aika ottaa rantatuolissa aurinkoa, syntyi samalla sukkapari jos toinenkin joulumyyjäisiin. Bambukoukku ja lankakerät olivat pelastus 6 tunnin lentomatkoilla mennen tullen.

Bambuhameen helmakiharat heiluen kävelyä ympäri Inglesin

Isoäidin villasukkia syntyi kuin huomaamatta rannalla ihmisten menoa seuratessa

Seuraavalla viikolla loman jälkeen tuli Suuresta Käsityölehdestä iloinen yllätys sähköpostiin. Lehden 
verkkosivuille lähettämääni patalappuvalokuvaa oli tykätty niin kovasti, että voitin patalappukuvakisan ja sain itselleni Delseyn matkalaukun. Patalappukuvani on Suuren Käsityölehden numerossa 11-12/2012. Patalappujen kuvat ja ohjeet löytyvät blogini vanhemmista päivityksistä:
http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/08/patalappuja-patalappuja-patalappuja.html ja http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/07/patalappu-siita-tuli-ja-jampteilla.html .

11 virkattua patalappua orrella kesällä 2012

lentolaukun kokoinen harmaa Delsey

Heti seuraavana viikonloppuna oli vihdoin kauan odottamani kehruukurssi Villavyyhti -kaupan tiloissa Helsingin Vallilassa http://www.villavyyhti.fi/kurssit/v-rttin-kehruun-alkeet . Jenni, entinen oppilaani, piti hyvän yhden päivän kurssin värttinällä kehruusta. Kurssimaksuun sisältyi värttinä, joten kehruuta voi jatkaa omin avuin kotona. Hankin ennen kurssia myös uuden suomalaisen kirjan Kehrääjän käsikirja (Tuuli Salmelan kirjoittama). Päivä oli niin intensiivistä kehräämistä, että kameraa en kassista ehtinyt esille ottamaan. Ehkä keväällä on aikaa mennä Jennin rukillakehräämisen kurssille. Kehruuseen valmistautumisesta olen blogannut alkusyksystä: http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/10/villalla-fiilistelya.html .

Värttinät, kuva Villavyyhden verkkosivuilta (em. linkki)

Osallistuminen Suomen sukkamestarikisaan elokuussa ei tuottanut tulosta, mutta ihan kelpo sukat Reinoista tuli. Marraskuussa Reino-sukat olivat Suomen sukkamestarikisan villasukkapuussa Suomen kädentaitomessuilla Tampereella. En messuille itse ehtinyt tänä vuonna, mutta hyvä ystävä bongasi Reinot Tampereelta ja otti sieltä hyviä kuvia minulle. Reinoista olen tehnyt blogiin ihan oman päivityksenkin: http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2012/10/reinosukat.html .

Sukkapuu Suomen kädentaitomessuilla 2012

  

Reino-sukat sukkapuussa keskellä kuvaa

Marraskuun 18.päivänä pakkashuuruiset puetut puuni jaettiin kuvana ranskalaisen File Tag Ville -Facebook sivuilla https://www.facebook.com/filetagville. Vielä lumisempia kuvia puista sai joulukuun alussa, jolloin pysyvä lumi tuli myös Hämeenseen. Neulegraffitit jaksaa innostaa aina vaan :-)

Puetut puut 18.11.2012 lumihuurussa. Tämä kuva levittäytyi myös maailmalle

Puetut puut tieltä kuvattuina joulukuun alussa - Pablokin ihailee <3

Marraskuu oli valmistautumista Naisten Joulumessuille Wanhaan Satamaan Helsinkiin. Vuoden 2012 Naisten joulumessut Wanhassa Satamassa olivat 82. naisten joulumessut, lisätietoja tapahtumasta: http://www.naistenjoulumessut.fi/ . Hyväksi osoittautui pöydän testirakentaminen keittiöömme vajaa pari viikkoa ennen messuja. Yhdessä kolmen ohjaustoiminnan artenomi (AMK) opiskelijan kanssa yhteinen 5 myyntipäivän keikka oli hyvä kokemus käsityötuotteiden myynnin iloista ja haasteista. Kuinka erottua massiivisesta tarjonnasta? Kuinka hinnoitella tuotteet oikein? Kuinka myydä aktiivisesti tyrkyttämättä tuotteita asiakkaille? Sadan kilometrin matkat yhdistettyinä 8 tunnin messupäiviin sekä osaston rakentamiseen ja purkamiseen oli kuitenkin fyysisesti rankka setti, vaikka neljän hengen tiimissä työvuorojen ja vastuiden jakaminen toimi hyvin. Kokonaisuus jäi kyllä vahvasti plussalle, kun summaa sekä myynnin, vanhojen kavereiden tapaamisen, mukavat ja tuotteita kehuvat asiakkaat kuin myös uudet tuttavat ja verkostot, joita messuilla syntyi. Tuli myös ajatuksia tuotteista, joita käsityömessuilla ja markkinoilla ei juurikaan ole ja joille voisi olla tilausta.

Messupöytää rakentamassa 4.12.2012, Wanha Satama

 

Naisten joulumessut 5.-9.12.2012 Wanha Satama

Joulukuun alussa päättyi suomalainen neulegraffitikisa. Osallistuin siihen tolppatytöllä, jonka tavoitteena on luoda sekä työkavereilleni että itselleni hyvää mieltä työpaikan pysäköintialueella. Lämpötolppaan kävin graffitin kiinnittämässä iltapimeällä juuri ennen lumen tuloa Hämeenlinnaan. Tolppatyttö jaksaa hymyilla joka aamu ja ilta ja hänen sydän on kohdallaan. Kisan tulokset selviävät tammikuussa. En pistäisi pahakseni, vaikka palkintona oleva viikon matka tulisi Turenkiin.

Tolppatyttö kiinnitysiltana joulukuun alussa 2012

Tolppatyttö itsenäisyyspäivän aikaan lumupeitteessä

Joulukuun puolivälistä Jouluun olikin sitten hyvin aikaa valmistella oman perheen Joulua ja joululahjoja. Myymättä jääneet tuotteet pelastivat osan lahjahankinnoista, mutta tarpeelliset tumput ja sukat ehdin vielä hyvin tekemään iltaisin sekä juna- ja automatkoilla ennen aattoa.

Sydäntumput ystävälle <3

Hyvän joulun toivotuksia <3

Jo ennen uutta vuotta lupaan palata kulunutta syksyä aktiivisemmin blogin äärelle! 

Puolivalmiita tuotoksia aiheista on valmiina puolentusinaa.

Sydämellistä loppuvuotta kaikille <3

Sydäntumput ystävälle <3