Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lumitähti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lumitähti. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Talven taittuessa

Tähtösiä, hiutaleita

Talvi on ollut vaihteleva. Pakkasta, lunta, lämmintä, vesisadetta, liukasta. Paljon sinisiä hetkiä.
 
 
Aurinko on ollut varsin hyvin piilossa. Onneksi joitakin auringonpilkahduksiakin on ollut.


Jos talvikuukaudet ovat joulu-, tammi- ja helmikuu, niin tänään alkoi kevät. 


Päivä on selkeästi pidentynyt, niin illasta kuin aamustakin.

 
Huh, taas on selvitty yhden kaamoksen yli.


Ei haittaa likaisten ikkunoiden paljastuminen, pääasia, että ulkona on valoa vielä työpäivän päätyttyä ja linnut laulavat jo aamusta pitkälle päivään. Puutarhan elävät pujuteokset ovat vielä talvihorroksessa.


Lumihiutaleet tai -tähdet ovat leimanneet mennyttä syksy- ja talvikautta myös sisällä. Niitä syntyi lumipallokaupalla.


Ja silityslaudalla oli jatkuva pingotus päällä.



Muutama kartionpohja luonnonvärinsä, siis kutakuinkin väritöntä, kerrattua pellavalankaa inspiroivat virkkaamaan lumihiutaleita marraskuusta jouluun. 


Ei nyt enää sentään lisää hiutaleita. Ei myöskään pihalle hankiin, kiitos!
 

Inspiraatiota vauhditti kirjan "100 virkattua lumihiutaletta".

 
Kirjassa on erikokoisia ja vaikeusasteisia lumihiutaleita. Tosin kirjan taitotasoluokittelu: aloittelija - osaaja - edistynyt eivät minulle oikein auennut.
 

Kaikki kirjan lumihiutaleet ovat kuusisakaraisia. Niitä on myös helppo varioida sankaroita muutellen.
 

Ohjeet kuvana ja tekstinä antavat käyttäjälle valinnanvaraa. Itse luen mieluummin symbolikuvallista kuin kirjoitettua virkkausohjetta. Kuvan kanssa on helpompi aloittaa mallin oma variointi.


Lumihiutaleet lähti lapasesta.

 
Niitä syntyi noin sata.

 
Ei sentään satamäärin.
 
 
Ne satoivat pieninä kuuroina joulumyyjäisten kautta maailmalle.


Myös joululahjoina hiutalekuurot ulottuivat pitkin Hämettä, Turkua ja Vantaata.
 

Kevät ja kesäkään ei niitä sulata.


Joulukuuseen mainioita koristeita, mutta myös muuten talveksi.



  
Veikkaan tosin, että pajuverhon reunaan lentäneet hiutaleet saattavat pysyä paikoillaan koko kevään. Ehkä kuitenkin kesäksi pois.  


Samoin makuuhuoneen seinälle lentäneet yötaivaan tähtöset. Tähtitaivaallisia unia tähtisateessa!

  
Pellavalangasta virkatut tähtöset ovat ihan tukevia pelkän pingotuksen ja höyrytyksen ansiosta. Etenkin pienet tähdet. Isommat hiutaleet eivät pysyneet niin ryhdikkäinä.


Niinpä kovetin ne sokerivedellä.

 
Koventamiseen sopivaa ainetta saa, kun sekoittaa saman määrän sokeria samaan määrän vettä.

 
Siis esim. 1 dl vettä, 1 dl sokeria. Kuumaan veteen sokeri sulaa nopeammin.

 
Pullasudilla märäksi ja sitten kuivumaan. Vaihtoehtoisesti voi käyttää vedellä ohennettuna maitoliimaa.


Pingotus- ja tärkkäysalustana toimi hyvin vanha solumuovinen retkipatja.


Annoin rauhassa kuivua useita päiviä.


Lumihiutaleita virkattiin myös Turengin aseman joulukuun käsityöillassa. Tammikuussa touhuttiin kierrätysteemalla ja seuraava aseman kässäilta onkin jo valmistautumista pääsiäiseen erilaisin kukkasin. Virkatuin ja paperista tehdyin. Tämä ilta on torstaina 12.3.2015 klo 18.00. Kukkia koristeiksi kransseihin ja kattauksiin. Kevään värejä lumihiutaleiden tilalle.


Näin tuli käsiteltyä lumi tältä talvelta! Tosin hanget ovat pihassa vielä melkoiset. Huis hais pois!

perjantai 26. joulukuuta 2014

Syksyn viimeinen kässäilta

 

Taas virkattiin yhdessä

Vaikka joulut on tältä vuodelta miltei juhlittu, palaan vielä joulun valmisteluihin. Syksyn viimeinen Yhteisöllinen käsityöilta Ravintola Turengin asemalla oli torstaina 11.12. Pääasiassa virkattiin lumihiutaleita. Aloitettiin ensin samalla mallilla ja sen jälkeen osa jatkoi muilla jaossa olleilla. Mallit ja ideat olivat Caitlin Sainion kirjasta 100 virkattua lumihiutaletta.


Tusina eri-ikäisiä naisia oli koolla. Into oli taas jälleen korkealla ja kiire oman työn aloittamiseen oli kova. Kuten aina. On se vaan niin mukavaa ohjata näin innokkaita oppijoita.

 

Vasenkätistä virkkausta oli mukavaa katsella, kun se sujui hienosti. Samalla opin monta asiaa, joita vasuri joutuu virkatessaan miettimään ihan eri järjestyksessä kuin oikeakätinen. Kun ohjeet ovat oikeakätisille ja pelkkä suunnaan muuttaminen ei riitä ohjeita tulkitsemaan, niin kyllä nostan hattua, kun virkkaus on silti opittu sujuvaksi taidoksi.
 

Lumihiutaleita syntyi puuvillalangasta, villalangasta, virkkuulangasta, paperinarusta, kultalangasta, pörrölangasta, matonkuteesta... Oli taas niin touhukasta ja kun olin yksin ohjaajana (kumppani vatsataudissa), niin valokuvien ottaminen työskentelystä ja tuotoksista jäi kovin vähäiseksi. Muutama hiutale tuli sentään ikuistettua.



 



Olin tehnyt malliksi samasta mallista lumihiutaleen neljällä eri langalla: luonnonvärinen pellavalanka, beessi merseroitu puuvillalanka,valkoinen Seitsemän veljestä -sukkalanka ja sininen matonkude. Isoimman ja pienimmän kokoero on melkoinen. Matonkuteinen päätyi joulupöytään pannunaluseksi, villainen kuusen latvatähdeksi.


Oli mahdollista tehdä myös joulupallojumppereita, mutta ei niihin sitten oikein jäänyt aikaa eikä energiaa. Yksi joulunpunainen joulupallojumpperi sentään syntyi, hyvä niin. Siksi postasinkin kässäillan jälkeen joulupallojumpperiohjeen.


 
Virkkaukseen lisäksi oli mahdollista tehdä paperisydämiä. Malli oli uusimmasta Ihana -lehdestä. Helppo ja niin kaunis. Värivalinnoilla sopii yhtä hyvin jouluun kuin muuhunkin vuodenaikaan.


Ja illan loppupuolella paikalla kävi aseman kokouskoira Onni. Olin ommellut Onnille joulupukkipukua sunnuntain 14.12. Joulupukit Turengin Asemalla -tapahtumaan. Sovitettiin ja bongasin fiksattavat kohdat. Vähän Onni luimuillen katseli minua pukinpuku päällä, toivottavasti ystävyytemme kuitenkin jatkuu edelleen.



Aseman pukkitapahtuma onnistui hyvin. Päivän kunniaksi saatiin Turenkiin myös vähän lunta. Seuraavana päivänä Onni joulupukin muorin sylissä ja muutama joulupukki olivat paikallisen päivälehden eli Hämeen Sanomien etusivulla. Onni viihtyi uudessa virkapuvussa hyvin. Nyt tosin se joulusesonki on jo tältä vuodelta takana, mutta tapahtuma tulee taas ensi joulukuussa.


Kässäillan osallistujien kanssa sovittiin, että tammikuussa punotaan sanomalehdistä ja muusta paperista ja myös kusudama kukkien tekemistä ohjatusti toivottiin. Näillä siis käynnistyy kevään 2015 kässäillat. Mikä päivä, se lukitaan alkuvuodesta, kun aseman väki palaa ansaitulta lomalta töihin. Samoin kuin kevään muut ajankohdat ja sisällöt.

Sanomalehdestä punotun korin punontaohje löytyy blogistani:  
Samoin kusudama-kukkien ohje:
http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2013/07/kusudama-kukka-vahvistaa-saannot.html

Voit siis tehdä noiden ohjeiden avulla itseksesi, jos et pääse Aseman kässäiltaan tammikuussa tai et muuten malta odottaa näiden taitojen opettelua ohjatusti.

Kivaa yhdessätekemistä ja -oppimista sekä yhdessäoloa on siis tiedossa edelleen ensi vuonna!