Koukussa krokotiilivirkkaukseen

Uusi tekniikka haltuun!

Pitkin vuotta olen törmäillyt netissä krokotiilivirkattuihin (crocodile stitch crocheting) tuotteisiin, pääasiassa huiveihin, sukanvarsiin ja laukkuihin. Tekniikka pääsi heti ensinäkemällä "ihan pakko tehdä" -listalle. Liki vuosi on kuitenkin vierähtänyt ennen sopivaa hetkeä hoitaa homma listalta pois - tai koukuttua siihen oikein kunnolla.

Krokotiilivirkattu pala edestä

Krokotiilivirkattu pala takaa

Ehkä suurin este tekemiselle on ollut oman sovelluksen ja käyttötarkoituksen oivaltaminen - mikä on mun kroko-juttu. Miksiköhän aina pitää tehdä jotain omaa säätöä? Miksi ei vaan voisi ottaa ohjetta eteen ja toistaa sitä? Mutta, kun ei voi.

Krokotiilivirkattu pala edestä

Krokotiilivirkattu pala takaa

No tähän löytyy selitykset ihan tutkimuksista, joissa on selvitetty käsityön vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Minun hyvinvoinnin tarpeet liittyvät kokonaiseen käsityöhön, koko prosessin hallintaan, siis myös mallin suunnittelu ja tuotekehitys ovat minulle tärkeitä asioita. Tämä käsityön vaikutus hyvinvointiin onkin aihe, josta voisin joskus kirjoittaa ihan oman päivityksen. Perehdyin syksyllä aiheeseen melko perinpohjaisesti, kun sain pitää aiheesta opiskelijoille luennon. Ehkä itse opin siinä kaikkein eniten :-)

Krokotiilivirkattuja paloja

Takaisin aiheeseen eli krokotiilivirkkaukseen. Virkattu pinta on suomuinen, siitä tekniikan nimi. Mutta miksi se ei ole käpyvirkkaus? Minusta muistuttaa enemmän kävyn pintaa. Voitaisko vaihtaa tekniikan nimeä ;-)

Lisää krokotiilivirkattuja paloja

Krokotiilivirkkauksesta on hyvä ohje Suuren Käsityölehden numerossa 9/2012 sivulla 62. Siitä otin tekniikan Joulupäivänä haltuun. Tosin yhden kohdan tein virkatessa erilailla kuin tässä tai netistä löytämistämistäni ohjeista. Tästä erosta ja sen syystä myöhemmin tarkemmin.

Krokotiilivirkkauksen 1. vaihe: 12 pylvästä keljusilmukka renkaaseen.

2. vaihe: 2 pylvästä suomujen väliin ja keskelle, pylväiden välissä aina 1 kjs.

Ajattelin tehdä oman ohjeen, mutta Tapaninpäivänä löysin googlaamalla tosi selkeän kuvaohjeen. Se on Alex Kokon ohje, joka löytyy täältä: http://www.alexkokko.com/ohje.html. No omakin pikaohje on tässä viiden kuvan sarjana.

3. vaihe: Suomut jokatoiseen pylväspariin, 6 p kumpaankin pylvääseen työn etupuolelle

Uudestaan 2. vaihe: 1 p ja 1 kjs vuorottelee ja 2 p peräkkäin samaan kohtaan.

Sen sijaan YouTubesta löytämäni englanninkieliset ohjevideot olivat tylsiä, epätarkkoja, virkkausotteet ergonomisesti vääriä jne. Niin ja lisäksi niissä oli "ei mulle mieluiset värit" langoissa. Näitä en siis suosittele. Suomalaista ohjenauhoitusta en pikaetsimisellä löytänyt. Tärkeä pointti on tehdä suomut etupuolelle, vaikka silloin työ etenee niin päin, että nurjapuoli on virkkaajaan päin.

Uudestaan 3. vaihe = suomut, joita aina 1 enemmän kuin edellisellä kerroksella

Tämäkin homma lähti lapasesta. Piti tehdä pari palaa. Näitä tuli niin monta kuin lankakerästä riitti. Yhteensä 11 kappaletta. Hassua, kesällä patalappuja tuli sopivan paksuisista langoista yhtä monta. Miksi ei tule täyttä tusinaa? Onko 11 mun onnen- tai kohtalonnumero :o.

Mistä näitä krokotiilinnahkoja tulee? Syli jo täynnä ;-)

Minulla oli lankana Novitan polku, väri porkkana. Liukuvärjätty lanka oli syynä siihen, että paloja piti tehdä pino. Oli pakko nähdä, minkä värinen pala seuraavaksi tulee. Niin kauan, että kerä meni loppuun. 11 palaa siitä tuli.

Krokotiilinpaloista voisi koota vaikka mitä

Näistä minun paloista ei tule kuusia, tyynyjä, pipoja, pantoja, pannulappuja. Vähän ihmettelen, että tekniikalla on tehty niin paljon huiveja. Pinnasta tulee kuitenkin melko paksua. Suuren Käsityölehden huvissakin on huivin loppuosa (kolmiohuivin yläreuna) neulottua pintaa, joka siis asettuu kaulalle ja josta saa kolmiohuivin päät solmittua yhteen.

Kaksi krokotiilipalaa

Jos itse tekisin tällä tekniikalla huivia, niin vähentäisin jokaisesta suomusta ainakin 2 pylvästä. Siis 12 pylväästä 10:neen (suomun puolikkaassa 6:sta 5:teen). Ehkä keveyttä haettaessa voisi vähentää vielä toiset 2 pylvästä jokaisesta suomusta. Ja jos muoto lähtee kipristymään, niin isompi koukku käyttöön tai ketjusilmukat pylväiden (ainakin keskimmäisten) väliin suomuissa. Tekniikkaa kannattaa siis tuotekehittää käyttötarkoituksen ja langan mukaan.

Kaksi muuta krokotiilipalaa

Suuren Käistyölehden ja Alex Kokon ohjeet ovat suorakulmaisen kolmion tylpästä kärjestä etenevää krokotiivivirkkausta. Kuten minunkin tekemät palat. Jos tekniikkaa haluaa käyttää tasopintana, niin ensin pitää tehdä sopivan mittainen ketjusilmukkarivi ja siihen virkata toiseksi kerrokseksi 1 pylväs, 1 ketjusilmukka ja toistaa näitä. Seuraavalla kerroksella tehdään suomut aina kahteen peräkkäiseen pylvääseen oikealle puolelle. Pylväiden määrään pitää paneutua suunnitteluvaiheessa: niitä täytyy olla parillinen määrä. Ja jos työtä tekee tasona ja haluaa reunoista samanlaiset, pitää pylväspareja olla pariton määrä. Jos taas tekee työtä renkaana, esimerkiksi sukanreunaksi, pitää pylväspareja olla pariton määrä. Helppoa kuin heinänteko! Suomupinta etenee tuotteen alareunasta ylöspäin.

Kroko-pintaa silmän kantamattomiin

Tekniikassa tein suomujen välikerroksen erilailla kuin kummassakin ohjeessa, joihin olen viitannut. Tein välikerroksella toisen pylväsparin (suomujen välikohtaan asettuvan) niin, että en kiinnittänyt suomuja pintaan. Tämä kohta on Alex Kokon ohjeen kuva 5. Näin sitomatta suomuja rakenne on vähän ilmavampi ja sopii paremmin minun käyttötarkoitukseen.

Lisää kroko-pintaa

Miksi tein paloja? En siksi, että olisi ollut pallo hukassa siitä, mitä krokotiilivirkkauksella teen. Vaan siksi, että toteutan ideani paloista. Näistä minun virkkaamista paloista tulee itselleni talven "turkis" asusteet.

Näistä taitaa tulla kauluri tai mekon kaula-aukon reuna.

Laittaisinko mekon kaula-aukkoon?

Lisäksi näistä taitaa tulla rannekkeiden reunat. Ehkä myös säärystinten reunat. 

Vaiko ranteeseen?

Tai hameen helman reunus.

Vaiko sittenkin helmaan - tai peilinkehykseen ;-)

Tai kaikki vaihtoehdot, silla palojahan riittää. Ja jos loppuu kesken, lisää samaa lankaa löytyy työhuoneen hyllystä. Kätevää!

Lopullisen päätöksen teen, kun vähän tuuman ja sommittelen.

Siihen ideointiin tarvitsenkin jonkun muun käsityön ajatusten järjestelijäksi :-)
Krokopalat saa huilata hetken.

Ja sorry, en vaan osaa tehdä lyhyitä blogipäivityksiä ;-)
Niin tai jokaisenhan itse päättää, mille riville asti jaksaa lukea!
Idearikkaita välipäiviä itsekullekin <3


Päivitys 17.10.2013: oletko katsonut, mitä näistä lopulta tuli ja mitä muuta tekniikasta tuotekehitin:  http://punos-sidos-silmukka.blogspot.fi/2013/01/krokovirkkauksen-tuote-ja.html