sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Ei ihan Luis Vuitton - vaan jotain paljon enemmän!

Suomalaisen kansanelämän historialliset taustatekijät olalla

Kesällä aloitin punontatyön vanhan kirjan sivuista. Mallia otin  Kirjan uusi elämä -kirjassa olevasta hakaketjupunotusta korista. Tuossa kirjassa se on nimellä punottu paperikori, hakaketju nimeen tutustuin vasta syksyllä, mutta siitä myöhemmin tarkemmin. Thompsonin kirja on yksi vuoden 2012 parhaista kirjahankinnoistani. Mahtavia ideoita ja kauniita kuvia kirjoista tehdyistä tuotteista. Suosittelen jokaisen värkkääjään kirjahyllyyn.

Jason Thompson: Kirjan uusi elämä.

Kirjaksi työhöni valikoitui Ilmar Vahterin nidottu teos Suomalaisen kansanelämän historialliset taustatekijät. Syynä tähän kirjan sopiva koko - niin sivumitoiltaan kuin sivumäärältäänkin. Enkä ole sitä sitten 80-luvun alun opiskeluvuosien avannut. Lisäksi kirjassa oli tekstisivujen lisäksi piirrettyjä kuvasivuja, Suomen karttoja ja kaavioita.


Tuumailua, miten sivusta jäisi mahdollisimman vähän hukkaa.

Aika homma leikata ja taistella paloja. Tekniikassa palojen mitat pitää olla just eikä melkein. Pala, josta taittelu tehdään pitää olla mitoiltaan tasan 2:5 leveyden suhde pituuteen. Käytin paloja, joiden koko oli 6 cm x 15 cm. Jokaisesta kirjan sivusta sain niitä kaksi kappaletta.


Yhdestä sivusta sain 2 kpl 6 cm x 15 cm palaa.

Jokainen pala taitetaan kahtia pituussuunnassa kahteen kertaan. Sen jälkeen kapea nauha taitetaan kahtia ja vielä molemmat päät keskelle. Taitteet pitää painaa teräviksi. Taittelussa kannattaa miettiä, minkä puolen palasta haluaa jäämään lopullisen palan pinnalle. Valmis punontapala on siis 1,5 cm x 3,75 cm. Kirjassa sanottiin, että paperien taittelu on helppoa, mutta koska niitä tarvitaan koriin melkoinen määrä, ole kärsivällinen. Aika puuduttavaa taittelu tosiaankin oli. No, koko kirja siihen menikin yllättävän tarkasti. Kaksi sivua ja kannet jäi yli. Arvaa montako 6 cm x 15 cm palaa piti leikata ja taitella kassin punontaa varten?


Taiteltuja paloja 1 litra

Palat liitetään yhteen työntämällä toisen V:n päät toisen taitteessa oleviin uriin. Kappaleet menevät tiukasti toistensa sisään ja lukkuituvat yhteen. Seuraava pala kiinnitetään taitepäiseen palaan ja jatketaan ketjun punomista halutun mittaiseksi. Minun laukussa on 30 palaa yhdessä ketjussa. Ketjujen tekeminen on kivaa ja sukkelaa.


Peruspalat, kaksi yhteen liitettyä peruspalaa ja hakaketjua.

Ketjun liittäminen renkaaksi tapahtuu niin, että vastakkain tulevien palojen taitteita joutuu vähän aukaisemaan. Tavoitteena tässä on saada liitoskohtaan samanlainen rakenne kuin muuallakin. Tämä vaati vähän aivonystyröiden käyttöä, mutta onnistui lopulta. Renkaiden rakenne on tosi joustava, ei uskoisi paperista sellaista syntyvän.


peruspalat, paloista punottua ketjua ja renkaaksi liitetty ketju

Kiva mutta melko työläs tekniikka, eikä tuossa kirjassa kerrottu minulle riittävän selvästi, miten kerrokset liitetään yhteen. Tai siinä kerrottu tapa pilaa hakarakenteen joustavuuden, joten en sitä yhden yrityksen jälkeen lähtenyt tekemään. Sain siis kesällä aikaiseksi kasan renkaita, joita en osannut yhdistää haluamallani tavalla. Kuusi rengasta oli pari kuukautta kirjahyllyn päällä pinossa odottamassa ratkaisua. Alkoi jo hermostuttaa homman jääminen kesken. Olin kuitenkin leikannut, taitellut ja liittänyt renkaiksi 180 paperinpalasta. Ja tuhonnut yhden kirjan ;(

Kolme irrallista ketjurengasta päällekkäin.

Lokakuussa ostin kirjan Kahvipussin uusi elämä ja JESS!

Seija Saarinen: Kahvipussin uusi ulottuvuus


Tässä kirjassa on havainnollisesti näytetty hakapunonnan tekeminen. Siis tästä opin tuon punontatekniikan nimen samalla. Myös kerrosten liittäminen yhteen on näytetty havainnollisesti. Se tehdään langalla.


Ketjukerrosten kiinnittäminen yhteen puuvillalangalla.

Käytin kaarevaa, litteäteräistä verhoilijan neulaani, joka oli tässä tosi kätevä. Lanka kulkee siis vuorotellen toisen ja toisen yhteen kinnitettävän renkaan hakasten taitosten läpi.

Ketjukerrosten kiinnittäminen yhteen puuvillalangalla.

Lopputulos on tosi joustava ja kimmoisa. Taas ihmettelin, kuinka paperista voi saada aikaiseksi tällaista rakennetta.

Langalla yhteen liitetyt hakaketjurenkaan - sisäpuoli

Piti alunperin saada laukku valmiiksi elokuussa, mutta tosiaan, en silloin osannut liittää kerroksia yhteen. Punontatyön sain kasaan lokakuussa. Edelleen puuttui sisäkassi hihnoineen. Eikä sen tekemiseen syksyn aikana vaan ollut aikaa.


Langalla yhteen liitetyt hakaketjurenkaan -ulkopuoli

Nyt joululomalla tein sisustan.

Sisäkassin tarvikkeita

Samasta Marimekon Lumimarja -kankaasta kuin mekko, jonka tein elokuussa työpaikan henkilöstöpäivien iltajuhlaan. Mekko ja tyllihame olivat siis käytössä jo tuolloin, laukku valmistuu vasta nyt, pikkuhiljaa.

Sisäkassin pohja- kansi- ja sivupalat sekä hihnan tarvikkeet

Päällystin sisälle tulevan pohjapahvin kankaalla, kiinnitys decoupace -liimalla.

Pahvinen sisäpohja

Ompelin vetoketjun kanteen.


Vetoketjullinen kansi

Ompelin sisäkassin kasaan. Huomaa kankaan oikea puoli sivuissa näkyy laukun sisälle.


laukun ulkokuori ja sisäkassi.

Laitoin pohjapahvin kangaskassin sisään ja sovitin sisälaukkua paikoilleen. Hyvin sopii :-)


Kankainen sisäkassi paikoillaan.

Ompelin ja letitin hihnan. Laitoin paikoilleen.


Voila´ - "Luis Vuitton" ala Pirjo valmiina

Ihailin joka puolelta. Tyytyväinen olo ja hyvä mieli <3


Laukku päältä

Enää ei harmittanut Vahterin kirjan tuhoaminen. Siis nythän se kulkee mukana, eikä pölyty hyljättyjen kirjojen pinossa.


Laukku sivulta

Pitkä projekti päätöksessä. Ainakin melkein.


Laukku kyljellään.


Vielä on säätämistä sisälaukun ja hihnan kiinnittämiseen kanssa. Ei taida valmistua uudeksi vuodeksi.


Laukun pohja

Sitäpaitsi laukku pitää vielä pintakäsitellä lakalla. Ostin siihen jo kesällä spraylakkaa. Pitää ensin kokeilla, kuinka toimii paperipinnassa.


Kaunis tämä on vaikka vitriinissä koristeena

Tällä punontatekniikalla voisin yrittää tuhota myös satoja kahvipussejani. Aika työlästä tosin ja pitäisi keksiä jotain, mitä kukaan muu ei vielä kahvipusseista ole tehnyt. Siinä onkin kovasti haastetta, sillä niin paljon monia hienoja juttuja niistä moni on kehitellyt. Jotain pitäisi pusseille kuitenkin tehdä, jälkikasvu tuskin haluaa niitä perinnöksi saada ;-)


Mittasuhteet kohdillaan!

Menestyksellistä uutta vuotta 2013!

11 kommenttia:

  1. Aivan mahtava työ!!! olisi kyllä jäänyt multa tekemättä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :-) Pala kerrallaan saa isoonkin haasteen haukattua!

      Poista
  2. Laitoin kirjastosta varaukseen kummatkin kirjat :).Upeat työt!

    VastaaPoista
  3. Hyvä, etenkin kirjakirjassa tosi paljon ideoita - ei tarvitse heittää "turhia" kirjoja pois. Kahvipussikirjassa turhankin tarkkaan yhtä asiaa, minusta olis voinut tiivistää. Mutta hyvää kestävää kehitystä edistää molemmat.

    VastaaPoista
  4. ...Tämä pätee myös kahvipusseihin...Kiitos selkeästä ohjeesta...linkitin tämän ohjeen tuonne Kahvipussien uusi elämä- Facebookin suljettuun ryhmään...toivottavasti ei haittaa ja voin sen sieltä poistaakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!
      Ilman muuta sopii linkitys kahvipussiryhmään. Pitäiskin varmaan liittyä ryhmään mukaan, kun monenlaiset punonnat kiinnostaa.

      Poista
  5. Hei teen parhaillaan punonnalla iltalaukkua kahvipusseista ja en oikein tiedä miten tuon pohjan voisi tehdä en keksi millään miten se tehdään ja varallisuuteni ei riitä ostamaan tuota kirjaa eikä kirjastossa ole vapaana kuulemma pitkään aikaan eli pystyisitkö kertomaan miten sen voisi tehdä mietin tuota sinunkin tekemää vaihtoehdoksi kiitos jo etukäteen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, katsoin tuosta kirjasta ja siinä on tehty myös pohja samalla tavalla hakapunonnalla. Eli niin leveästi jatkotaan punontaa pohjaan, kuinka paljon leveyttä haluaa lauttuun. En oikein osaa tähän lyhyesti sanoa. Ja tuon kirjan ohjeet eivät ole ihan parhaasta päästä. Hyviä ideoita, mutta tekstit minusta osin vaikeaselkoisia. Jos lähetät esim. sähköpostiosoitteen, voin lähettää sinulle pari kuvaa.

      Poista