Sadetakki vaiko kesähuivi

Keltaista kuitenkin

Keväisellä Madeiran matkalla kuljetin keltaista sadetakkia repussa päivät pitkät.

Sadetakki toimi hyvänä sateettomuus takuuna.

Vain kerran joutui tositoimiin. Vähäksi aikaa kasvipuutarhassa.

Muuten sai olla repussa, paitsi kun piti ottaa keltaisia kuvia harmaalla rannalla.

Onneksi on joustava ja kaikkeen kummaan tottunut kumppani.
 

Kuvia tuli ja ohikulkijat pyörittivät silmiään.

No nyt on kesä Suomessa. Väliin on sadetakki tarpeen, pääosin ei.
 

Kesäaurinkoa houkuttelen esiin aurinkohuivilla. Keltaista ja toki myös vihreää.

Sipulinkuorilla värjättyä keltaista ja pietaryrtillä värjättyä vihreää. Viimekesänä värjättyjä Wetterhoffin silkkivillalankoja.
 

Ihana kevyt materiaali vaikka kesähelteisiin hartioita suojaamaan.

Malli syntyi tehdessä. Niinkuin useimmiten.

Tosin huiviosan rakennetta olen ennenkin käyttänyt, samasta langasta neulotussa Villiviini-huivissa viime syksyltä.

Pitsit on neulottu erikseen ja virkattu kiinni huiviosaan. Pitsissä viehättää nurjattomuus.

Paksummasta langasta neulottuna tällä samalla mallilla saa huivin talveksi / viileälle säille.

 

Huomaan nyt monesta viime aikaisesta postauksesta, että keltainen ja vihreä ovat väreissäni pinnalla.

Värikaudet menee vähän sen mukaan, mistä väristä ja mistä energiamuodosta on puute.

Nyt on selvästi energialataustarvetta talven aherruksen jälkeen.

Lääkkeeksi siis keltaista ja vihreää, sekä aikataulutonta lomaa.

Säästä vielä sen verran, että sehän on asia, johon ei voida vaikuttaa, muuta kuin vaihtamalla paikkakuntaa / maata.

Joten eiköhän mennä sään mukaan ja nautita Suomen kesästä just sellaisena kuin se on!
 

 Mä ainakin nautin aamu-uinnille kävelyn raikkaasta esipesusta :-)

Tähän huiviin on helppo tehdä myös ohje. Olisikohan siihen kiinnostusta?
 

Ps. blogi jää heinäkuuksi (noin) lomalle, mutta Instagramista tuskin maltan olla pois. Instassa voit seurata mua @punospirjo.

Kuningaskuluttajan kesätuunarit

 Tekstiilikierrätystä ja -tuunausta

Onpa mainio päivä! Paitsi ensimmäisestä lomapäivästä ja eilen aloittamassani räsymattokesästä, olen tänään ollut täpinöissä Ylen Kuningaskuluttajaohjelman verkkosivujen kesätuunarit sarjan toisen jakson julkaisusta: Mökkiverkkarit matonkuteeksi.

Sydämensykytystä aiheutti sekä tuo aihe ja etenkin se, että sain itse olla tuon aiheen "ääni". Kevättalvella toimittaja Airi Saastamoinen otti blogini kautta yhteyttä ja kysyi mukaan sarjaan. Syynä yhteydenottoon oli blogini sisältö ja tapani tehdä blogiin perusteellisia ohjeita. Tämä tuntui tosi hyvältä ja tottakai suostuin.

Puolen päivän tapaamisessa kävimme läpi kierrätystä tekstiilien, mosaiikin ja paperitöiden kautta. Tekstiilipohdinnat päätyivät tähän tänään julkaistuun kesätuunarit sarjaan. Muutaman tunnin puhumisen ja touhuamisen jälkeen olin ihan poikki. Oli yllättävän rankkaa, mutta myös tosi hauskaa.

Vähän jännitin etukäteen, mitä Airi aiheesta verkkoon kirjoittaa. Mikä näkökulma, minkälaisia kuvia ja miten linkitystä tänne blogiin? Turhaan jännitin. Aivan mainiosti Airi on jutun toimittanut, siitä näkyy ajatteluni ja arvomaailma tosi hyvin.

Kuningaskuluttajan jutussa tulee esille myös missioni liittyen tämän blogin pitämiseen. Minulla on kädentaitoihin liittyen sekä koulutusta että työkokemusta. Koska työssä olen suuntautunut ajan ja uravalintojen myötä toisenlaisiin tehtäviin, olen takaraivossani tuntenut kasvavaa tarvetta jakaa hyvästä koulutuksesta saatua tietoa ja osaamista. Koen, että tällä toimintatavalla toteutan osaltani sosiaalista ja yhteiskunnallista kestävää kehitystä.

 

Kun opiskelin 70- ja 80-lukujen vaiheessa, niin silloin ei vielä käytetty käsitteitä kestävä kehitys tai kierrätys. Silti se oli aktiivisesti ja tietoisesti läsnä tekstiiliopinnoissa: materiaali- ja tekniikkavalinnat, käytettävyys ja kestävyys.

Tekstiileihin liittyen kestävä kehitys on ollut minulle osa jo kotona opittua, äidinmaidossa saatua ja mummoilta perittyä. Vaatteita ja tekstiilejä huolletaan, niitä korjataan ja paikataan. Ne hankitaan kestämään käyttöä, kulutusta ja aikaa. Ne ovat myös tärkeä osa oman identiteetin ja hyvinvoinnin rakentamista. Ne rakentavat tarinaa minusta ja meistä.

Tämän postauksen kuvat ovat ompelutyöhuoneeni verhokapasta. Noin 90-luvun alussa kolmesta mieheni vanhasta Marimekon Jokamies paidasta ommeltu. Leikattu poikki kainaloista sekä miehusta että hihat. Leikattu keskeltä takaa ja myös hihat levitetty auki. Sommiteltu järjestykseen ja ommeltu yhteen. Tuolloin sana tuunaus oli vielä tuntematon. Tämä ei ole ihan minun persoonaa kuvaavaa värimaailmaa, mutta muuten tuotteena kovin rakas ja tärkeä.

Kiitän toimittaja Airi Saastamoista vielä uudelleen tuosta mainiosta kirjoituksesta. Seuratkaa Kuningaskuluttajan sivuja, uusia kesätuunarit juttuja ilmestyy kesän ajan joka maanantai. Ja joka viikon aiheeseen liittyen voi lähettää kuvia omista tuunauksista.

Tästä on hyvä jatkaa räsymattokesää!

Muistoja räsymaton kuteissa

Tästä tulee mainio mattokesä

Pitkäaikainen unelma täyttyi, pääsin muutaman vuoden tauon jälkeen kutomaan räsymattoja. 

 

Hommasin keväällä kangaspuut ja kun tytär sai kudottua ensin pari mattoa koitti minun vuoro.

Ensin laitoin kaikki muutaman kesän aikana leikkaamani kuteet järjestykseen värien mukaan. 

19 laatikollista, lukematon määrä kiloja. 

Kaikki sateenkaaren värit.

Järjestelyn jälkeen fiilistelin väriterapiassa. 

Kudelaatikoita järjestykseen ja toiseen.

 

Väreissä oli valinnan runsautta ja koska Juhannuspäivän kaunis aamu vaihtui raikkaaseen kesäsateeseen, aloitin aurinkomaton kutomisen.

Oranssin, keltaisen ja ruskean sävyjä raitoina. 

Välissä kapeat turkoosit raidat.

Voi, en muistanutkaan, kuinka ihanaa matonkutominen on. 

Ja aurinko tuli esiin jo ensimmäisten aurinkomaton raitojen jälkeen.

Fyysisen kutomisen lisäksi värien ja materiaalisen sekoittamisen suunnittelu tasapainoiseksi lopputulokseksi. Maalaamista kuteilla. 

Ja ihan parasta tekstiilikierrätystä.

Oman lisän fiiliksiin tuo itseleikattujen kuteiden lähtökohtien muistelu. 

Mikä vaate, mikä tekstiili? Mikä vuosikymmen tai vuosi? 

Mitä muistoja, mitä tapahtumia? Minkälaisia tunnelmia ja tunteita? 

Iloja ja suruja. Koko tunteiden ja muistojen kirjo kudottuna perinteiseksi räsymatoksi. 

Tekee niin hyvää ja on niin rauhoittavaa.

Tästä on hyvä aloittaa kesäloma! 

Älä tule paha matto, tule monta hyvää räsymattoa.

Ihanaa kierrätyskesää!

Arvonta suoritettu

 
 Fair Play - kaikki voittaa!

Kiitos kovasti 3-vuotiaan synttärikyselyyn vastanneille. Hyviä vastauksia ja niiden yhteenvetoon vielä palataan. Tänään on palkintojen arvonnan vuoro!

Palkintoja oli 9 ja osallistujia 11. Kaikki niin paneutuneita kysymyksiin, että wordiin siirrettynä niistä tuli 3 sivua tekstiä. Ei paha. Kisa oli M:ien ja S:ien kisa. Kaikkien osallistujien etunimet alkoivat joko M:llä tai S:llä. Ämmät voittivat 8 - 3 :-)

No, palkinnot kuitenkin jaettiin arpomalla. Nimet arpalappuihin ja laput Postisista punottuun koriin. Onnettarena ja virallisena valvojana toimi puolisoni, josta ei saanut ottaa kuvaa. Tähän on nyt vaan luotettava.

Ennen arvontaa lisäsin palkintopinoon kaksi kukkapinniparia lisää, näin jokainen saisi palkinnon hyvästä vastauksesta. Olin myös nimeroinut palkinnot 1 - 11. Eihän kahta osallistujaa voi ilman voittoa jättää!

Onnetar-valvoja valitsi arvontajärjestyksen siten, että aloitettiin numerosta 11. Siitä sitten yksi lappu kerrallaan kohti 1:stä.

Numerot 11, 10, 9 ja 8 saavat kukkapinniparit. Onnekkaiden voittajien nimet näkyvät kuvassa eli Onnea sairo.me, Sari, Marja-Liisa ja Maija!

Numero 7 saa vaalean kännypussin. Onnea Matleena!

 

Numero 6 saa oranssin kännypussin. Onnea Megi!

 

Numero 5 saa oranssi-keltainen pannulapun. Onnea Marjaana!

 

Numero 4 saa violetti-oaranssin pannulapun. Onnea Miia-Rebekka!

Numero 3 saa pajupannunalusen. Onnea Mallumi!

 

Numero 2 saa isomman pajualusen. Onnea Sanna!

 

Numero 1 saa isoimman,  kahden pannun pajualusen. Onnea Maarit!

Onnea kaikille osallistujille ja voittajille. Siis kaikille onnea ja iso kiitos! Toivottavasti palkinnot on mieluisat ja tulee käyttöön.

Voitot saatte postitse, kun laitatte minulle joko Facebookissa yksityisviestinä tai sähköpostiin pirjo(piste)kuisma(at)armas(piste)fi nimi- ja osoitetiedon. ja kukkapinnit voittaneet voivat esittää väritoiveen - punaiset vaiko siniset kukat.

Vastausten sisältöön ja niiden antamaan oppiin palaan myöhemmin kesällä. Ihanaa Juhannuksen odotusta!