Villalla fiilistelyä!

Valmistautumista kehruukurssille

Olen ilmoittautunut värttinäkehruukehruukurssille, joka on marraskuussa Villavyyhdessä Helsingissä. Tätä olen suunnitellut jo pidempään. Siis kehruutaitojen aktivoimista. Opiskeluaikainen luokkakaveri lähetti Lieksasta suomenlampaan ruskeita villoja pari kiloa jo viime keväänä. Pablo on tuottanut myös villoja kehruutani varten jo parin vuoden ajan.

Pablo, kääpiövillakoira <3

Tänään pesin lampaanvillat, vihdoin. Villavyyhden Jenniltä eli kehruukurssin opettajalta sain facebookissa ohjeet. Jenni on entinen oppilaani, niin ne kehät umpeutuu :-)

Einari -marsu lainasi häkkiään pesuastiaksi. Kyllä tulikin ruskeaa vettä. Esipesu lämpimällä vedellä.

Lampaanvillat esipesussa

Varsinainen pesu Fairy-vedessä, muutama huuhtelu, kunnes vesi oli kirkasta. Mahdollisimman vähän villan muokkausta pesun aikana.

Lampaanvilla Fairyssä

Ja lopuksi pyykkitelineen päälle kuivumaan.

Pestyt ja huuhdellut lampaanvilla pyykkitelineessä

Tänään tuli postissa tilaamani Kehrääjän käsikirja. Uusi, tänä vuonna ilmestynyt suomalainen Tuulia Salmelan kirjoittama kirja kehräämisestä, Minervan kustantama. Tämä kertoo kehruuseen kohdistuvan kiinnostuksen lisääntymisestä paljon! Suomalainen tuore kirja aiheesta, jes. Samassa postissa tuli toinenkin uusi käsityökirja, mutta siitä sitten myöhemmin tarkemmin.

Rukki minulla on ollut jo vuodesta 1978. Ostin sen silloin Hämeenlinnasta Wetterhoffilta, kun siellä myytiin vanhoja laitteita koulun opiskelijoille. Oli ikimuistoinen junamatka, kun vein rukin viikonloppuna kotiin lättähatussa Hämeenlinnasta Vantaalle. Sain sillä junamatkalla tosi monta juttukaveria. Mm. konduktööri kertoi oman äidin rukista ja kehräämisestä joka kerta ohi kulkiessaan aina vähän lisää ja lisää. Rukkiin olen ostanut 80-luvulla rullan, silloin sillä jonkin verran myös kehräilin. Mutta aika vähiin se jäi. Asunnosta toiseen se on kuitenkin kulkenut aina mukana.

Perinteinen rukki

Viime kesänä löysin Hauhon kesätorilta käytetyt karstat. Vähän niitäkin tänään testailin. Ne on kauniit ja suht ehjät, mutta saa nähdä pitääkö hommata ihan uudet, jos tästä kehruusta tulee minulle isompikin projekti. Piikeissä olisi pientä toivomisen varaa.

Villan karstaamista

Testikarstailin: ruskeaa lampaanvillaa, mustaa Pablon -villaa ja sitten näiden sekotusta eli 50/50 lammasta ja villakoiraa.

Ruskeaa suomenlampaan villaa - pesemätöntä

Mustaa villakoiran villaa - pestyä

 

Lampaan ja villakoiran villaa, karstaamatonta ja karstattua

 

Karstattuja villoja: ruskea lammas, musta villakoira, 50/50 lammas/villakoira

Tästä homma jatkuu. Pitää nyt opiskella kehruuta kirjasta oikein ajatuksella. Pitää odottaa, että lampaanvillat kuivuu. Pitää käydä töissä joka arkipäivä. Pitää priorisoida tekemisiä, kun kaikkea mielenkiintoista ei vaan ehdi. Onneksi kuitenkin ehdin ja saan tehdä monenlaista mielenkiintoista ja innostavaa, niin töissä kuin vapaa-ajallakin 

Tänään blogiini tullessa oli täynnä tasan 4000 sivun näyttöä, olen siitä kovin ilahtunut. Kiitos lukijoille! Lauantaina on käsityöläismyyjäiset Lepaalla. Sinne mennään myyjinä viettämään äiti-tytär-laatuaikaa :-)