tiistai 2. huhtikuuta 2013

Pitkään tehdyt pitkät sukat

 Niin ja pipo myös!

Olen kauan aikaa luvannut tyttärelle pitkät ohuet villasukat. Nämä ovat samalla minun ekat varpaista kärkeen sukat. Totta, vaikka sukkia on tippunut puikoilta kymmeniä ja taas kymmeniä, mutta aina perinteisesti varresta alaspäin. Myös pitkävartiset.


Ensin aloitin nämä sukat sukkapuikoilla yksi sukka kerrallaan. Pääsin kantapäähän ja tuli pitkä tauko. Katselin keskeneräistä ohutta sukankärkeä, jalkapohjaa ja kantapään puolikasta. Tuskaista olisi tehdä toinen just samanlainen, kun mitään tietoja levennyksistä tai kavennuksista ei ollu muistissa tai paperilla. Purkuun meni.


Perehdyin kahden sukan neulomiseen yhtäaikaa pyöröpuikolla netistä ja lehdistä. Näppärää. Aloitin vanhalla vähän liian lyhyellä pyöröpuikolla.


Kantapäiden jälkeen hankin uuden KnitPron pähkinäpuisen pyöröpuikon. Aivan ihanat käyttää. Kyllä vaan puikoissakin on tapahtunut huimaa kehitystä. Aikaisemminhan jo rakastuin saman valmistajan neliskanttisiin sukkapuikkoihin. Niin käsi-sormi-nivel-ystävälliset!


Pohkeen levennykset tein omasta päästä sormituntumalla omaan kinttuun sovittamalla. Pituutta varteen jatkoin ja jatkoin. Sitten päätin lopettaa ja tehdä yläreunassa nirkkoreunan kanssa kaksinkertaisen kujan kuminauhaa varten.


Ai, miksikö varressa on toinenkin nirkkoraita? No ajattelin jo 10 senttiä aikaisemmin lopettaa varren. Oman jalan mukaan. Tyttö tuli kylään ja sovitti sukkaa. Ihan liian lyhyet. Hassusti päättyivät polven päälle. Mallimittaiset koivet kun ovat liki 10 senttiä pidemmät kuin omani. Tytöstä polvi siis pidentynyt ;-)


No, raita sai jäädä varteen ja jatkoin pituutta. Nyt pääsiäisenä sain valmiiksi. Vihdoin. Tammikuussa aloitin. Ei ole sileän neuleen tekeminen mun juttu. Aina pitää olla jotain kuviota tai muuta mielenkiinnon ylläpitäjää, pelkkä värin vaihtuminen liukuen ei motivoi. Mutta asiakas haluasi sileät sukat liukuvärjätystä langasta. Pakko taipua.



Minulle näistä olisi riittänyt mittaa sukkahousuiksi. Haarakiilalla ja housuosalla sukat vaan yhteen. Olisikin kiva tehdä itselle joko sukkahousut tai legginssit. Ensi talveksi - nyt odotan jo ohuempien vetimien käyttöä. Silti omat pitkät sukat palmikoilla, pitseillä yms. pääsee puikoille jo lähiaikoina. Ja tietenkin varpaista kohti kärkeä. Niissä pitää myös opetella joku toisenlainen kantapää kuin tämä perinteinen vahvistettu.



Tätä Novitan Polku -lankaa minulla riittää. Sillä kun halvalla sai, hankin parikymmentä kerää. Pitkiin sukkiin riittää kaksi kerää ja vähän jää lankaa ylikin. Puikoilla 2,5.



Niin ja se pipo. Puuvillainen palmikkopipo tyttärelle viime kesäksi :D Jäi siis kesken. Merseroitua Pirkka-puuvillalankaa. Mallikerrassa 2 silmukkaa nurjaa ja neljä silmukkaa oikeaa. Palmikot asettuvat lomittain 4 silmukan alueisiin, ristikon väli aina 8 kerrosta. Valmistui nyt heti sukkien perään, kun vain päälaki uupui viime vuodelta. Joskus asiat ovat niin pienestä kiinni.




Viivästyskorkona kukka koristeeksi :-) Kukka on muuten samalla mallilla virkattu kuin omien kevätkeijun balleriinojeni koristeina olevat keltavihreät kukat. Niitä tulee nyt kesäkukkia odotellessa eri värein ja meteriaalein ihan itsestään :-)



4 kommenttia:

  1. Ihanat sukat! Minunkin pitäisi jaksaa aloittaa samanlainen urakka. Sileän neulominen on tylsää, mutta onhan tuo lopputulos vaivan arvoinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Omiani en tosiaan tee sileänä, vaikka palmikot taakse vähintään. Sitkeyttä sinulle omaan sukkaprojektiisi :-)

      Poista
  2. Upean väristä lankaa noissa sukissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, vähän kyllä tuskailin noiden valokuvien kanssa, kun jotenkin oli " bad photo day". Värit ei oikein ole hyvät kaikissa kuvissa, eikä myöskään kuvien taustat tai rajaukset.

      Poista