Nyöriä lankarullalla

Nostalgianyöriä paperilaukun hihnaksi

Oletko tehnyt nyöriä lankarullalla? 

Puisessa lankarullassa on nostalgiaa. Ainakin minulle.

Lankarullani neljän naulan kanssa on kulkenut matkassa mukanani 60-70-luvulta tähän päivään. 

Isä naputteli tuolloin kauan sitten naulat lankarullaan.

Mainio neulekone. Tosin tekee vain yhdenlaista tuotetta. 

Materiaalilla ja väreillä voi varioida.

Tai eihän se itsekseen mitään tee. 

Virkkuukoukun avulla saa väkertää jokaisen silmukan kanssa.

     

Käytin tätä nauhaa edellisen postauksen paperiseen  hakapunontana tekemääni käsilaukkuun.

Kirjavaan laukkuun meleerattua nauhaa kahta eri lankaa yhdessä käyttäen.

Toinen on kerrottua pellavaa ja toinen merseroitua puuvillaa. Violettia ja viininpunaista.

Laukkuun kiinnitin nyörin pujottamalla hakapunonnan raoista kaksinkertaiseksi 

ja langanpäät tiukasti yhteen.

Tarvitset siis puisen lankarullan 

ja siihen neljä tai sopiva määrä pieniä nauloja tasavälein keskireiän ympäri.

 

Nyöriä teet näin:

Langanpää reiästä alas. Lankaa kiertäen kaikkien naulojen ympäri yksi kerros myötäpäivään. Sitten aina lanka kerältä naulan taakse ja virkkuukoukulla nostat edellisen langan kerältä tulevan yli, kierrä eteenpäin myötäpäivään ja aina seuraavan naulan kohdalla alempi eli edellinen silmukka kerältä tulevan langan yli. Ja eikun kiertämään ja nostamaan silmukat naulojen yli ympäri ja ympäri.

Reiästä alhaalta voit kiskoa valmista nauhaa näkyviin. 

Ei mitään supernopeaa, mutta sellaista, josta voi saada lapsetkin innostumaan.

Niin ja saa myös kaupasta modernimpia neulontarenkaita ihan euroilla ostamalla. Pieniä muovisia saa googlauksen mukaan 9 - 11 eurolla. Aika hintavia muovipaloja. Muotoilu on aika karseaa. Kuvan neulontarengas on kaksipäinen eli sillä saa kahta eri kokoista nyöriä aikaiseksi.

Suosin mieluummin näitä nostalgiaversioita.

Nyöriä vaikka ystävänpäiväksi ystäville ystävännauhoiksi ranteisiin!

Onko sinulla kokemuksia lankarullanyöristä? 

Jos, niin olisi kiva kuulla miltä vuosikymmeneltä ja mitä teit!

Miten isoäidit liitetään yhteen?

Kaveri tuli kylään ja toi mukana ratkaisun eiliseen pulmaan

Eilisessä penkinpehmuste-matto -postauksessa jäi ratkaisemattomaksi ongelmaksi, miten liitän isot isoäidinneliöt yhteen niin, että niiden kiinnittäminen ja irrottaminen sujuu joustavasti käyttötarkoituksen ja -kohteen vaihtuessa. Tänään kylään tullut ystävä oli lukenut postauksen ja miettinyt ratkaisua. Sitä sitten yhdessä testattiin ja hyväksi todettiin. Otettiin käyttöön sisalnaru kaksinkertaisena kokeiluun.

Näin se tehtiin:

Leikattiin riittävän pitkä kaksinkertainen naru ( riittää vähintään yhden sivun kiinnitykseen, mieluummin kahden)

Laitettiin naru surmansilmukalla kiinni isoäidinneliön kulmaan

Vedettiin virkkuukoukulla naru kaksinkertaisena vuorotellen kummankin palan aukoista toisessa reunassa päältä alapuolelle ja toisessa alta päälipuolelle.

Ja sitä jatkettiin koko sivun mitta. Etenee sukkelaan :-)

Kulmassa solmittiin narut yhteen, vaikka jatkettiin samalla narulla seuraavan sivun kiinnitys. Näin yhdestä sivusta tulee jämpti.

Lopputuloksena kaunis ja ohut sauma. Naru sopii hyvin kiinnitykseen, siitä tulee kaunis punospinta, joka saa näkyä valmiissa työssä. Narun voi helposti purkaa auki, jos isoäitien käyttötarkoitusta ja muotoa on tarvetta muuttaa.

Nyörit pehmusteiden kiinnitykseen

Väliin juotiin kahvit ja syötiin uunituoretta metsämansikka-vadelma-viinimarjapiirakkaa. Sitten ideoitiin nauhat, joilla kiinnitän päälliset penkkiin ja tuoleihin. Nyt ne on ollut vain väliaikaiskudeviritelmillä kiinni.

Niistä tulee tällaiset nyörit:

Ja nyöri tehdään näin:

Kaksi eriväristä kerältä tulevaa kudetta yhteen. Toisesta vedetään lenkki toisen lenkin läpi ja kiristetään.

Ja tätä toistetaan vuorotellen kummallakin värillä.  Sukkelaa ja kätevää.

Tällaista nyöriä voi tehdä myös mistä tahansa langasta, ja tietysti myös yksivärisenä. Käyttökelpoinen moneen tarkoitukseen ja nopeaa tehdä. Tekemisessä voi käyttää myös virkkuukoukkua lenkin läpivetämisessä. Kumpi tapa on parempi - se on makuasia.

Tänään tuli mieleen, että olis kyllä tosi hyvä, jos käsityöbloggarilla olisi neljä kättä. Oli nimittäin paljon helpompaa ottaa kuvia, kun kaveri teki isoäitien kiinnitykset ja nyörikokeilut :-) Ja ite sai tälläkertaa keskittyä kuvien ottamiseen.