ISOt, ajat ja aukot

Valokuvauksen tekniikka ja neulomisen nopeus

Jokunen viikko sitten olin digijärkkärikameran kanssa kansalaisopiston kurssilla. 70-luvulla filmikamerakaudella opitut järkkärisäädöt olivat hautautuneet mahdollisimman syvälle päähän. Ei käytettävään osaan.

Digijärkkäri minulla on ollut nyt puoli vuotta. Kutakuinkin käyttämättömänä. Säädöt on ollut hukassa ja automaattisäädöillä kuvien taso ei ole ollut tyydyttävä. Parin kokeilun jälkeen olen aina valinnut helpon tien ja kuvannut digipokkarilla, puhelimella tai tabletilla.

 

Ensin asia tuntui ihan kaoottiselta, mutta 1,5 päivän kurssin loppusuoralla tapahtui muutama niksahdus aivoissa. Loksahduksia seurasi innostus. 

Ja nyt on jo jotenkin hanskassa osin ohjatut säädöt. Ei siis enää automattisäädöillä kuvaamista, eikä myöskään täysin käsisäädöin. Joko aika tai aukko valittuna ja toisen säätöä. Efektejä pitkällä ajalla. Syvyys-terävyys valintoja aukkoja säätäen. ISO-säädöillä herkkyyttä. 

Vaatii kyllä toistuvaa harjoittelua, että jää hyvä muistijälki ja jonkinlainen ajattelun automatiikka. Voi keskittyä sommitteluun paremmin, kun tekniikka ensin hallussa. 

Harjoittelin auringonkukkapellolla. Hiljainen kansa oli hyvin läsnä, eikä turhaan hötkyillyt.

Sitten neulomiseen.

Eilen oli hohtoneulonnan sm-kisat Wetterhoffin talossa. Osallistuin kolmatta kertaa. Siitäkin huolimatta, että jo ekalla kerralla tunnistin, ettei ole mun laji paksuilla muovipuikoilla tikuttaminen. Huvin ja yhteisöllisyyden vuoksi lähden kuitenkin mukaan aina, kun aikataulut sallivat.

Mehukekkerit blogin Veera otti hienoja pitkän kuvausajan kuvia blogipostaukseensa eilisestä kisasta. Käyppä vilkaisemassa Mehukekkereistä hohtoneulonnan postausta ja hienoja valojuovakuvia.

Mun aikaisempien osallistumisten postaukset ovat vuodelta 2012 ja vuodelta 2014. Nyt jäi kuvat kokonaan ottamatta. Sain neulottua 23 kerrosta eli 9 kerrosta vähemmän kuin voittaja. On ne sukkelia todellisia vauhtitaitureita! Ja nuo minun aikaansaannokset näyttävät olevan samanlaisia joka kerta eli olen jämähtänyt tuohon 23 kerrokseen :-) ja joka toisen vuoden osallistumisrytmiin. Mitenkähän menee ensi vuosi?

Hieno fiilis, kun olin kuitenkin mukana ja nyt omistan uuden lukutaidon. Valokuvien lukutaidon. Ja varsin tyytyväinen olen näihin ekoihin harjoitelmiin. Tosin oli kauniit ja rauhalliset kuvattavatkin.

Kumpa lokakuu olisi yhtä aurinkoinen kuin syyskuu!