sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Taskuneuloosi ja bensaneuroosi

Some-tapaaminen neulepusero puikoilla


Se tunne, kun auton tankki on melkein tyhjä ja luulet tietäväsi, missä on pari lähintä bensa-asemaa! Mutta hups, ei mitään ollutkaan, ainakaan bensaa. Näin kävi eilen, mutta siitä lisää postauksen loppupuolella. Tämä on kuitenkin ensisijaisesti käsityöblogi ja bensat tulee vasta sijalla sata.


Suosikki lankakaupassani ja neulekanvilassa eli Lentävässä Lapasessa oli eilen #taskuneuloosi. Jo aika monennetta kertaa. Minulle kolmas #taskuneuloosi. Lue edellistä kokemuksistani:




Tällä kertaa vetäjänä oli vain Pauliina Mäkelä, tosin ei Pauliina koskaan ole vain! Meitä osallistujia oli parikymmentä eri-ikäistä ja -taustaista enemmän ja vähemmän neulovaa naista.


Kuunneltiin ja keskusteltiin sosiaalisesta mediasta monista eri näkökulmista: yhteisöhyvinvoinnista, julkisuudesta/yksityisyydestä, valokuvista, some-työkaluista, käyttöoikeuksista, vihapuheesta ja muusta negatiivisuudesta, bloggaamisesta, henkilökohtaisista valinnoista ja käyttöasetuksista. Jotenkin ajattelen nyt, että kestävän kehityksen ajattelua pitää some-ajatteluun tuoda tietoisesti lisää kaikilla mahdollisilla rintamilla.


Paljon mielenkiintoista ja pohdittavaa. Valintoja, poisvalitsemista, rajoja ja tiedostamista, sitähän se on. 


Välillä oli oma ajatus kirkkaana keskustelussa mukana.


Välillä langat kirkkaampina silmissä ja mielessä.


Lentävä Lapanen olisi varmasti viikottainen olohuoneeni, jos se olisi lähempänä kotiani. Etäisyys onkin ainoa Lapasen huono puoli. Jos nyt niin voi sanoa. No ei voi! Onneksi on sosiaalinen media ja siten yhteys pysyy yllä.



Pauliinan some-osaaminen ja osaamisen jakaminen vakuuttaa aina. Niin aitoa halua jakaa osaamista ja kokea yhdessä muiden kanssa. Minulle #taskuneuloosi teki kyllä eilen niin hyvää. Sen ansiosta olen täällä blogissakin taas pitkästä aikaa. Ehkä tästä alkaa uusi aktiivinen aikakausi pienen hiljaiselon jälkeen.


Etualalla seuraavassa kuvassa kouluttajan omatekemiä villasukkia mukana rekvisiittana.


Kun olin jo Järvenpäässä asti, päätin ajaa taskuneuloosista vielä Keravalle Sinkkaan, paikalliseen taidemuseoon. Näkyväksi neulottu -näyttely ottaa tekstiilien avulla kantaa moniin tavoin. Käsitöillä tehtyä aktivismia eli graftivismia. Puhutteli ja pysäytti. Huomasin tosin taas, että olen kovin tekniikkaorientoitunut, innostuin taidokkaasta tekemisestä siinä kuin kantaaottavuudestakin. Aiheesta oli tänään kirjoitus Helsingin Sanomissa. En nyt analysoi näyttelyä sen enempää, kun kamerakin jäi autoon. Muovipusseista virkattu ikonostaasi oli yksi mieleenpainuvimmista. Perintö -teoksen raanuille toivon seuraavassa elämässä yksilöllisempiä polkuja ja tilaa hengittää. Niin paljon kaunista raidoitusta piilossa paketissa.

Keravalta navigaattoriin "Aja kotiin" ja omassa päässä mielikuva, missä matkalla on huoltoasemia. Tankki oli miltei tyhjä. Oli kyllä Teboil ja palveluita ekassa paikassa, kaikkea muuta muttei bensaa. Toisessa paikassa oli mainos siitä, mihin kyseinen Shell on muuttanut. Ja kolmas paikka oli Nesteen Truck+, siis monenlaista diiseliä rekoille, muttei yhtään oikeeta bensaa. Piti pysähtyä bussipysäkille hengittämään ja tuumaamaan. Onneksi puhelimessa on älyä ja muutamalla haulla löytyi lähin asema 4 km päässä, tosin eri suunnassa kuin koti. Oikeaa reittiä jatkaen olisi neulojamummo päässyt ennen seuraavaa asemaa jalkamieheksi. Eilen ahdisti, tänään jo naurattaa.


Oma neule #taskuneuloosissa oli pusero virkaten ja neuloen, langat pääosin lapasesta ostettuja. Neulotut hihat valmistuivat eilen Lapasessa, mutta illalla kotona toinen meni kuitenkin harkinnan jälkeen kokonaan purkuun. Palataan tähän syyhyn, kun pusero valmistuu. Nyt hiha on jo uudelleen valmiina. Vielä vähän yksityiskohtia ja viimeistelyä. Ja pajusydän oli Pauliinalle tämän kertaisista some opeista. 


Eilen itselle ja omaan tarpeeseen kolahti ensisijaisesti yhteisöhyvinvointi! Sekä #taskuneuloosissa että Näkyväksi neulotussa.

9 kommenttia:

  1. Neuloosi ja neuroosi samana päivänä! Hyvin onneksi selvisit. Keravan näyttely odottaa vielä, täytyy kyllä käydä. Päädyitkö purkamaan sen hihan värin vai jonkun muun syyn takia? Kiitos vielä osallistumisesta ja kivasta kirjoituksesta,toivotaan että kevät tuo piristystä päiviisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina! Kyllä teiltä lapasesta saa aina hyvät lääkkeet! Päätin purkaa värin vuoksi, kun mulla kuitenkin oli kerällä sitä hihojen väriä. Erinäköinen osa olisi ollut ok, jos lankaa ei olisi ollut lisää. Nyt se on jo uusiksi neulottu eli ei enää mietitytä. Vielä kaula-aukon kolmiot, hihansuut, kaula-aukko ja helma. Tekisi vaan jo mieli aloittaa uusi pusero siitä langasta, jota ostin lapasesta edellisellä käynnillä :-) Nähdään taas ja kohti kevättä ja valoisempia päiviä kovaa vauhtia <3

      Poista
    2. Nii ja Keravan kantaaottavassa tekstiilinäyttelyssä kannattaa ehdottomasti käydä. Se oli paljon laajempi ja monipuolisempi kuin oletin.

      Poista
  2. Ihan samaa tässä juuri ääneen jollekin pohdin, että Lapasen ainoa haittapuoli on se, että se on kaukana. Jotain se kertoo kuinka vähän tulee käytyä näissä lähempänä olevissa liikkeissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se Seija! Kovasti kaipailen yhteisöllistä toimintaa käsitöiden ympärille tänne Kanta-Hämeeseen, helposti lähestyttävää yhteistä olohuonetta. Olisko vähän suutarinlapsisyndroomaa, kun kuitenkin vahva käsillätekemisen perinne ja myös koulutus ollut alueella (Wetterhoff ja Seminaari). Onneksi Lapanen kuitenkin vain tunnin päässä :-)

      Poista
  3. Onneksi ei menopelisi jättänyt sinua meno- (eikä paluukaan-) matkalla. Muuten emme olisi nähneet. Ihanaa, että lauantaina tulit, olit ja saimme halata.

    Tulipa muuten mieleeni, että meidänkin ystävyytemme taisi tarkaan ottaen alkaa #Taskuneuloosista kolmen vuoden takaa. Niin nämä some- ja verkkomaailman ihmeellisyydet yhdistävät ihmisiä. Iloista <3.

    Valoa ja iloa <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Seuraavalla kerralla varmistan bensiinin riittävyyden jo kotoa lähtiessä ;-) Mutta siis tosiaan kiva nähdä ja halata.

      Me tosin tutustuttiin #taskuneuloosissa, kolme neuloosia käyty nyt yhdessä. Ei kuitenkaan kolme vuotta sitten eka, vaan 2015 tammikuussa. Mä en ollut sitä aikaisemmin tietoinen koko asiasta.

      Kevättä ilmassa tänään, päivällä aurinko paistoi ja linnut lauloivat!

      Poista