perjantai 28. helmikuuta 2014

Mieluisan takin kolmas elämä

Luottovaatteen eteen jaksaa tehdä työtä


Tarinan päähenkilö, siis takki, oli ensimmäisessä elämässään valko-musta-harmaa. Tarkemmin valkoisella pohjalla harmaanmustia ja harmaita tolppia/tikkuja. Kangas on kudottu teolliselle kutomakoneella Hamkin muotoilun ko:n Tekstiiliverstaalla yli 10 vuotta sitten. Takiksi kankaan ompeli ompelijan ammattitutkintoa suorittanut opiskelija mittatilaustyönä näyttötilanteessa. Päältä kaunis, sisältä ei niin hyvää työtä. Napit hiotuista pihakivistä mun kivenhionta kaudelta, siis omatekemät.

Takki yläosa ja kaulus takaa
Käytin sitä aikani, mutta väri ei ollut sitten enää omaan värimaailmaan sopiva. Tytär värjäsi sen vaaleanvihreäksi. Samassa yhteydessä otin pois napit ja laitoin tilalle vetoketjun. Myös olkatoppaukset saivat kyytiä tuossa vaiheessa ja sisältä laitoin takin katseita kestäväksi = kiinnitin etulinjan ja saumanvarat.

Takin hihansuu
Kankaan idea on alunperin puuvillapolyesterin ja villan yhdistelmässä. Viimeistelypesussa villa on kutistunut, mutta puuvillapolyesteri ei. Näin ohueen puuvillapåolyesteripintaan on muodostunut ryppyjä. Kangas on vanuneen villasisuksen ansiosta paksua ja lämmintä.

Takin kauluksen etureuna
Käytössä kangas on kutistunut edelleen, sillä olen pessyt takin aina koneessa (laiskuuttani), tosin kylläkin käsinpesuohjelmalla. Nyt hihat oli jääneet lyhyiksi. Eikä kaula-aukkokaan vähän vinksahtaneena ole koskaan miellyttänyt, vaan se on pitänyt aina peittää huivilla.

Takin uusi hihansuu
Leudon talven takiksi tämä on kuitenkin loistava. Siispä neuloin hihansuihin vihreä-harmaat jatkot. 24 silmukkaa, joilla pyöröneuleena 5:n puikoilla 1 o, 1 n helmineuletta kahden kerroksen korkuisena. Mallikerta siis 4 kerrosta. 12 kerrosta vihreällä, 7 kerrosta harmaalla. Harmaan on tarkoitus vain vähän vilkkua hihansuissa.

Takin kaulus ennen kiinnitystä
Kaula-aukkoa peittämään neuloin uuden kauluksen. Sen tein niin, että ensin neuloin 11 silmukalla samaa helmineuletta kuin hihansuihin harmaalla langalla. Tätä niin pitkä pötkö, että riitti kaula-aukon ympäri. Sitten poimin vihreällä langalla toisesta pötkön sivusta silmukoita 1 silmukka/ kerros. Tavoitteena, että vihreä osuus vähän levenee ja siten asettuu kauniisti takin oikealle puolelle olkapäille, eteen ja taakse. Samalla mallineuleella siis toiseen suuntaan neuloin 20 kerrosta. Lopuksi löyhä päättely.
 

Käsin ommellen kiinni hihansuihin sisälle hihanpidentäjät. Samoin kaulus käsin kiinni takin vanhaan kaulukseen nurjalle.

Takin uusi kaulus edestä

Tammikuun alkupuolella tarkeni tällä takilla hyvin, sitten tuli lyhyt ja vähäluminen talvi. Jopa untuvaa sai vähäksi aikaa laittaa päälle ja Arctipsit jalkaan. Nyt on taas pärjännyt jo muutaman viikon kevyemmillä takeilla. Kummallinen talvi.

Hihansuu- ja kaulustuunaukset

Kuvaajan puuttuessa omakuva peilistä
24.4. vietetään Vaatevallankumousta. Silloin pukeudutaan omiin luottovaatteisiin ja kerrotaan niiden tarinat. Tämä takki on minulle yksi monista luottovaatteistani. Tarinan kerroin jo nyt, koska varmaankin tänä keväänä 24.4. on jo kevyempien kostyymien aika. Onneksi luottovaatteita löytyy monia, lisää tarinoita siis tiedossa. Lisää Vaatevallankumouksesta voit lukea vaikka Facebookin Vaatevallankumous-sivulta.


4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos! Tosin alkuperäisestä valkopohjaisesta takista en löytänyt kuvia.

      Poista
  2. Ihana tarina! Aika kätevä olet kyllä käsistäsi, että päivitys on onnistunut.

    VastaaPoista